Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Ilmastokeskustelussa ovat menneet pienet ja suuret asiat sekaisin

Kirjoittaja havainnollistaa laskelmin maatilojen hiilensidontaa. Kuva: Pertti Louhelainen

Ilmastokeskustelussa ovat valitettavasti menneet pienet ja suuret asiat täysin sekaisin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtuu pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja niiden käyttö on maailmassa jatkanut kasvuaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ensiarvoisen tärkeää on saada nopeasti vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Vaikka suurin ongelma on siis fossiilisten polttoaineiden käytössä, Suomessa on ilmastonmuutoksen hallitsevin keskustelunaihe ollut jostain syystä maa- ja metsätalous!

Suomalainen ilmastokeskustelu onkin kansainvälisesti katsoen hyvin erikoista. Muualla maailmassa, kun keskustellaan maatalouden osuudesta ilmastonmuutokseen, tarkoitetaan yleensä metsien polttoa ja sademetsien raivausta soijantuotantoon.

Kun Suomessa keskimääräisen asukkaan päästöt ovat noin 10 tonnia vuodessa, sitoo tämä yksi hämäläinen maatila peräti 133 henkilön vuotuiset päästöt!

Kaikki elollinen maapallolla perustuu yhteyttämiseen, missä keskeiset ainesosat ovat hiilidioksidi ja vesi. Kasvit kasvaessaan sitovat ilmakehän hiiltä ja tämä ihmiskuntaa ylläpitävä tuotantokoneisto on pitkälti maatiloilla. Maatilalla siis sidotaan hiiltä tuotteiksi, joita käyttäessään kuluttajat sitten päästävät hiilen hiilidioksidina uudelleen ilmakehään.

Tätä maatilojen tehokasta hiilensidontaa voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkkilaskelmalla, joka on tehty hämäläiselle maitotilalle. Tilalla on 65 lehmää, 67 hehtaaria peltoa ja 96 hehtaaria metsää. Tällaisella tilalla hiiltä sitoutuu satoon 1 123 hiilidioksiditonnia, peltoon 119 tonnia, päästöjä tulee pellosta 222 tonnia ja navetasta (eläimistä) 282 tonnia. Maatalouden osalta nettosidonta on siis + 619 tonnia.

Tilan metsien sitoma hiilimäärä on 715 tonnia vuodessa. Nämä yhteen laskien nousee maatilan hiilensidonta 1334 hiilidioksiditonniin.

Kun Suomessa keskimääräisen asukkaan päästöt ovat noin 10 tonnia vuodessa, sitoo tämä yksi hämäläinen maatila peräti 133 henkilön vuotuiset päästöt!

Maatalous, ruoka eivätkä metsät ole siis millään tavalla ongelma, vaan ne ovat Suomessa vahvuus taisteltaessa ilmaston lämpenemistä vastaan. On tärkeää, että maatiloilla tapahtuu mahdollisimman suuri hiilensidonta ja että kulutus ohjautuu fossiilituotannosta biopohjaiseen tuotantoon. Maatilat ovat tämän biotalouden perusta.

Jukka-Pekka Kataja

toiminnanjohtaja

MTK Häme

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi