Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Päivi Räsänen: Enkeli taivaan lausui näin

Ensimmäinen kuusijuhlani on painunut sisimpääni häikäisevänä kokemuksena. Kansakoulun voimistelusalista oli sukeutunut tunnelmallinen juhlasali kynttilävalaistuksessa. Yläluokkien kuoro lauloi enkelipukuisina. Jeesus-lapsi Marian sylissä oli juhlan päähenkilö ja itsekin sain joulukuvaelmassa jännittää rooliani lampaana.

Sama virsi on koskettanut omien lasteni joulujuhlissa, joskus kirkossa, joskus koulun juhlasalissa. Mieleeni nousee sukupolvien ketju: samoin sanoin ja sävelin joulun ilosta ovat laulaneet omat vanhempani ja isovanhempani, toivottavasti myös tulevat sukupolvet.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tuore ratkaisu nosti jälleen keskustelun kristillisen kulttuuriperinnön asemasta kouluissa. Sen mukaan koulun yhteisiä juhlia, kuten joulujuhlia, itsenäisyyspäiväjuhlia tai kevätjuhlia ei pidä järjestää kirkoissa. Kirkkorakennuksen hän katsoo välittävän jo itsessään uskonnollisia merkityksiä.

Ratkaisu oli vastaus kanteluun, jonka oli tehnyt Uskonnottomat Suomessa ry.

Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain perustelujen mukaan tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen käytäntöjä uskonnollisten päivänavauksien, jumalanpalvelusten ja kristilliseen perinteeseen kuuluvien juhlien osalta.

Perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 antamassa lausunnossa vahvistettiin, etteivät juhlapyhien viettoon liittyvät jumalanpalvelukset tai muut vastaavat uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet ole uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisia. Yhteiskunta ei voi asettaa varhaiskasvatukselle tai perusopetukselle uskontoneutraaleja tavoitteita ilman vanhempien toivetta. Ateismi tai uskonnottomuus on yksi katsomus muiden joukossa eikä sitä tule yksipuolisesti edistää perheen arvojen vastaisesti.

Oppilaalla on kyllä oikeus omantunnon syistä kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, esimerkiksi koulujumalanpalveluksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan mukaan kristilliset juhlatraditiot, esimerkiksi virsi, ovat osa suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamista. Jeesuksen syntymästä kertova joulukuvaelma, jouluevankeliumin lukeminen tai Enkeli taivaan -virsi ovat osa suomalaista jouluperinnettä, eikä niiden sisällyttäminen koulun joulujuhlaan edellytä lupien kyselemistä huoltajilta.

Mielestäni olisi johdonmukaista todeta, että myös kirkkotila on osa suomalaista kristillistä kulttuuriperintöä. Kirkkorakennuksessa oleskelu ei lähtökohtaisesti ole vielä uskonnonharjoitusta, mikäli siellä vietettävä joulujuhla järjestetään samoilla periaatteilla kuin vaikkapa koulun liikuntasalissa. Perustuslakivaliokunnan olisi hyvä ottaa tähän jälleen kantaa.

Kaikilla lapsilla, niin kristityillä, muslimeilla kuin uskonnottomilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme. Maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei edistä se, että eristämme heidät siitä arvotraditiosta, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan. Jos emme itse arvosta ja tunne omaa uskonperinnettämme, kuinka voimme olettaa tänne tulijoiden sitä kunnioittavan?

Tuhat vuotta suomalaista kristillistä kulttuuria on muovannut juhlaperinteemme sellaisiksi kuin ne tänä päivänä ovat. Jos suomalaisista perinteistä poistetaan kristillinen ydin, perinteet jäävät tyhjäksi ja vaille selitystä. Samalla katkeaa sukupolvien ketju. Kulttuuriperinnön välittäminen on koulun keskeinen tehtävä.

Päivi Räsänen
Kirjoittaja on kansanedustaja (kd.) ja lääkäri Hämeestä.
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi