Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Ilmastotekoja voi tehdä kotimaisen ruuantuotannon tuella

Suomalaiset haluavat ilmastotoimia. Isolla osalla kunnista ja melkein jokaisella maakunnalla on käynnissä oma ilmastotyö. Lahti haluaa olla Suomen johtavana ympäristökaupunkina hiilineutraali vuonna 2025. Päijät-Häme on visioimassa maakuntaa hiilineutraaliksi vuonna 2030. Ilmastonmuutos kaipaa ratkaisukeinoja, joita onneksi on. Osa on yksilön päätettäviä, osa yhteiskunnan valintoja. Osa globaaleja, osa lokaaleja.

Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 prosenttia tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2018 75 prosenttia oli peräisin energiasektorilta, maatalouden osuus oli 11 prosenttia. Maataloudesta tikunnokkaan on nostettu Suomessa kotieläintuotanto, erityisesti naudanliha.

Helsingin kaupungin linjaukset puolittaa maidon ja lihan käyttö julkisissa ruokapalveluissa vuoteen 2025 mennessä ovat herättäneet huolta maataloudessa. Tehdäänkö kaupungeissa ilmastoratkaisuja suomalaisen ruuantuotannon kustannuksella? Tuleeko lautaselle soijaa, jolloin ilmastopäästöt siirtyvät vain toiselle puolelle maapalloa? Leviävätkö helsinkiläisten päätökset muualle?

Käytettävissä olevasta maatalousmaasta karkeasti 70 prosenttia käytetään Suomessa rehuntuotantoon ja loppu suoraan ihmisravinnoksi päätyvien kasvien viljelyyn. Myös Kanta- ja Päijät-Hämeessä viljellystä peltoalasta noin 68 prosenttia viljeltiin ensisijaisesti rehuntuotantotarkoituksiin. Todellinen luku on suurempi, koska iso osa kaurasta päätyy rehuksi ja joka vuosi erilaisista laatutekijöistä johtuen osa vehnästä ja mallasohrasta ei kelpaa elintarvikekäyttöön. Hernettä ja härkäpapua viljelyssä oli vajaa kaksi prosenttia. Nurmien osuus oli noin neljännes koko viljelyalasta.

On selvää, että kasvisten käyttö lisääntyy ja lihan kulutus vähenee.

Pellonkäyttöä määrittävät raha ja luonnonolosuhteet. Maatalouspolitiikka ja tuet ohjaavat tuotantoa. Toisaalta kyse on elintarvikesektorin rakenteesta. Noin puolet elintarviketeollisuuden liikevaihdosta tulee kotieläintuotantoketjusta. Kotieläintuotanto tuo maatilojen markkinahintaisista rahavirroista lähes puolet. Peltokasvituotannon markkinatuotot olivat vuonna 2017 noin 27 prosenttia, avomaa- ja kasvihuonetuotannon 20 prosenttia (Luke 2019). Maatilojen kannattavuus on ollut pitkään heikko kaikissa tuotantosuunnissa, mutta erityisen vaikea tilanne on ollut viljatiloilla.

Kysyntää ja tarvetta viljelykasvien monipuolistamiselle on paljon. Muutos ei tapahdu hetkessä. Viljelypäätöksiä tehdessään viljelijä punnitsee eri vaihtoehtojen välillä kustannuksia ja tuotto-odotuksia vertaamalla. Viljelijä tarvitsee viljelyvarmoja, satokykyisiä lajikkeita, joiden jalostus vaatii panostuksia ja aikaa. Lisäksi raaka-aineelle tarvitaan ostajia. Toistaiseksi kasviproteiinin jalostus on Suomessa pientä. Merkkejä kasvusta on onneksi olemassa. Hyvänä esimerkkinä on toiminut Fazer.

Ilmastoystävällisesti tuotetun ruuan kysyntä tulee kasvamaan. Julkisilla ruokapalveluilla on iso rooli suomalaisten ruokailutottumusten muokkaamisessa. On selvää, että kasvisten käyttö lisääntyy ja lihan kulutus vähenee. Suomalaiset haluavat kuitenkin syödä kotimaista.

Isoilla ja nopeilla ruokavaliomuutoksilla vaikutukset ovat niin suuria, ettei suomalainen ruokajärjestelmä pysty niihin vastaamaan. Ihan heti ei kannata julistautua hiilineutraaliksi lihan ja maidon kulutus puolittamalla. Paras vaihtoehto ilmaston kannalta olisi huolehtia siitä, että ruuantuotannon ja kulutuksen päästöt olisivat jotenkin itse hallittavissa. Siksi ruokasektorilla panostetaan nyt paljon hiiliviljelyyn ja hiilineutraaliuteen.

Kaikilla on parannettavaa, mutta tuloksiin päästään vain sillä, että kaikille annetaan myös mahdollisuus päästä tavoitteisiin.

Päivi Rönni
ohjelmapäällikkö
MTK Häme

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi