Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Voisinpa sanoa, että on parasta asua Suomessa

Voisimme hyvin ottaa oppia islantilaisista.

YK:n onnellisuusraportissa Suomi rankattiin keväällä toisen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Olisiko raportin taustalla ollut meille sellaiset itsestäänselvyydet kuten puhdas luonto, loputtomat metsät, kirkkaat järvet ja sosiaalinen turvallisuus?

Ollakseen maailman onnellisin kansa pitää kaikilla suomalaisilla, niin lapsilla kuin vanhuksillakin, olla hyvä olla. Suomen ei pidä olla maa, jossa lapsia enenevässä määrin otetaan huostaan entistä nuorempina. Suomen ei pidä olla maa, jossa kymmenet tuhannet nuoret ovat syrjäytyneitä ja ilman ammatillista koulutusta. Suomen ei pidä olla maa, jossa lisääntynyt vanhempien huono-osaisuus kertautuu lapsiin. Eikä Suomen pidä olla maa, jossa ikäihmisten huolenpitoa pidetään kauppatavarana. Mitä meidän siis tulisi tehdä ollaksemme aidosti maailman onnellisin maa?

Islanti, joka itse pitää itseään maailman onnellisimpana kansana, voisi olla mallinamme. Islantilaiset lapset on rankattu maailman kolmanneksi onnellisemmiksi ja islantilaiset naiset onnellisimmiksi monta vuotta peräkkäin.

Urheiluseurat vastaavat koulun loputtua lasten kuljetuksista harrastuksiin.

Islanti on maa, jossa kaikki 330 000 kansalaista yksissätuumin päättivät vuonna 2001, että äiti ja isä jakavat vanhemmuuden. Lapsella katsottiin tuolloin olevan yhtäläinen oikeus molempiin vanhempiin ja nyt isät viettävät aikaa lastensa kanssa jo näiden ollessa pieniä.

Yhdeksän kuukauden mittainen vanhempainvapaa jaetaan siten, että isät pitävät siitä kolme kuukautta. Tasa-arvoa parhaimmillaan.

Ja lähes kaikki islantilaiset lapset (95 prosenttia) menevät tarhaan, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Siitä he jatkavat esikouluun, ala-asteelle ja eteenpäin. Koulun jälkeen kunnat hoitavat iltapäiväkerhotoiminnan, koska vanhemmat ovat vielä tuolloin töissä.

Kenenkään ei tarvitse mennä yksin kotiin koulun jälkeen. Kaikki saavat pelata ja harrastaa ja kaikki saavat yhtä paljon huomiota. Urheiluseurat vastaavat koulun loputtua lasten kuljetuksista harrastuksiin. Ja mikä parasta, hyväntuulisia harjoituksia vetävät ammattivalmentajat! Ei ihme, että islantilaiset ovat niin menestyneitä pallopeleissä!

Pienilukuisella kansalla on pokkaa pitää hauskaa, eivätkä he pelkää häviämistäkään. Lisäksi kunnat maksavat jokaiselle 6–18-vuotiaalle lapselle vuosittaisen usean sadan euron suuruisen tukimaksun, jonka voi käyttää kausimaksuihin, harrastuksiin tai vaikka taidekouluun. Ja kello viiden jälkeen mennään yhdessä kotiin, syödään, ollaan perheen kanssa, tehdään läksyt ja mennään nukkumaan. Niin yksinkertaista.

Ei mitään lasten iltapäiväyksinäisyyttä kotona ja lasten kello 18 tai 20 alkaviin treeneihin raijaamista ja vanhempien kentän laidalla notkumista odotellen, että harjoitukset loppuvat. Ne tappavat lopunkin innostuksen. Ja aika perheen yhdessäoloon vähenee.

Islannissa lapset tulevat osaksi vanhempien elämää eikä päinvastoin. Islantilaiset ovat onnellisia. Ja samalla päättäväisiä. He päättivät yhdessä myös lasten kotiintuloajoista.

Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kohennettiin lisäämällä koulujen, kotien ja harrastekerhojen välistä yhteistoimintaa. Motivoiva ammattilaisten ohjaama tekeminen koulun jälkeen vähensi kaduilla kuljeksimista ja ilkivallan tekemistä.

Mitä tapahtui? Nuorten alkoholi- ja huumekokeilut vähenivät suorastaan dramaattisesti, urheiluharrastukset lisääntyivät, lapset ovat maailman kolmanneksi onnellisempia ja lapsilla ja lasten vanhemmilla on läheiset ja lämpimät suhteet. (S. Rämö, 2018.)

Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan voisimme ottaa islantilaisista oppia. Kun lapset (ja myös vanhukset) voivat hyvin, huomaamme tehneemme oikeita asioita. Tämä hyvä heijastuu meihin kaikkiin suomalaisiin, jolloin voimme hyvällä omallatunnolla sanoa olevamme maailman onnellisin kansa.

Riitta Lalla
Vääksy

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi