Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Haluaako Rami Lehto sammuttaa valot Lahdesta?

Kuka haluaisi asua sellaisessa kaupungissa, jossa ei ole kulttuuritarjontaa.

Lahden kulttuurilaitokset tekevät erittäin merkittävää opetus-, hyvinvointi- ja aluetaloustyötä.

Yhtä varmasti kuin Lahden jokavuotinen talousarvion laatiminen, pompsahtaa perussuomalaisten Rami Lehdolta hyökkäys Lahden kaupungin kulttuurilaitoksia kohtaan ajatuksella, että teatteri, orkesteri ja museot tulisi saattaa säästökuurille. Tarkoittaisiko tämä kuuri sitä, että sinfoniaorkesteri soittaisi vajaalla miehistöllä tai sitä, että Nunnista ja konnista esitettäisiin vain ensimmäinen näytös?

Lahden kaupungin kokonaisbudjetti on 839 miljoonaa euroa. Tästä kulttuurilaitosten osuus on 13,4 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia koko budjetista. On täysin naurettava väite Rami Lehdolta, että kulttuurilaitokset vaarantavat kaupungin talouden. Hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2019 budjettiylitys on yli kaksi kertaa enemmän kuin kaupungin koko vuoden satsaus kulttuurilaitoksiin.

Kulttuurilaitokset keräävät huomattavan määrän pääsymaksuja. Jos katsojat eivät pääse teatteriin, konserttiin tai museoon Lahdessa, he kantavat rahansa muualle. Tampereella teetetyn tutkimuksen mukaan kaupungin ulkopuolelta tuleva museon, teatterin tai konsertin kävijä käyttää rahaa noin 170–200 euroa per tapahtuma. Rahaa käytetään kohdekaupungissa lippuihin, ruokaan ja juomaan, majoitukseen, liikkumiseen ja ostoksiin. Tutkimuksen mukaan ihmiset käyttävät joka vuosi enemmän ja enemmän rahaa kulttuuriin, siinä on nyt vetovoimaa.

Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä enemmän säästöjä kertyy sairaanhoidon kustannuksista.

Lahdessa toteutetaan vuosittain perusopetuksen kulttuuriohjelmaa, jonka kautta Lahden kaupungin peruskoululaiset tutustuvat oman kaupungin kulttuurilaitoksiin. Kulttuuriohjelman tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle mahdollisuus tutustua omaan kaupungin kulttuuritarjontaan edistäen kulttuurin ja taiteen tasa-arvoista saavutettavuutta. Kulttuuriohjelma tukee uutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa sekä eri oppiaineissa että osana laaja-alaista osaamista ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Koulupäivän aikana tehtyjä kulttuurikäyntejä kertyy vuosittain yhteensä yli 10 000.

Lahden museot tarjoavat vuosittain työmahdollisuuksia velvoitetyöllistetyille, palkkatukea saaville, työkokeilijoille ja kuntouttavan työtoiminnan kautta tuleville henkilöille. Museot ovat myös suosittuja nuorten kesätyöpaikkoja sekä harjoittelupaikkoja eri oppilaitosten opiskelijoille.

Valtionosuudet kulttuurilaitoksille nousee, koska hallituksessa ymmärretään kulttuurin merkitys eri-ikäisten ihmisten hyvinvoinnille. Kulttuuri ravitsee mieltä ja sielua. Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä enemmän säästöjä kertyy sairaanhoidon kustannuksista.

Kulttuuriin investoiminen on valinta; joko siihen panostetaan, jotta se on laadukasta ja ihmisiä kiinnostavaa tai sitten siihen ei panosteta. Jos lähdemme Lehdon toivomalle säästökuurilinjalle, se tarkoittaa kulttuurilaitosten alasajoa, koska siinä vaiheessa meiltä lähtevät ammattilaiset ihan muualle hommiin. Kulttuurilaitoksethan eivät ole kaupungin lakisääteistä toimintaa, joten ne voidaan halutessa kaikki lakkauttaa.

Mutta mikä kaupunki se sellainen on, jossa ei ole kulttuuritarjontaa ja kuka sellaisessa kaupungissa haluaisi asua? Onko Lehto valmis sammuttamaan valot?

Marju Markkanen
kaupunginvaltuutettu (sd.)
liikunta- ja kulttuurilautakunnan pj.

Lue myös: Pekka Timonen kulttuurin merkityksestä: "Se on hiiva, joka kohottaa taikinaa eikä kirsikka kakun päällä"
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi