Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Kolumni: Suomen tulee edelleen panostaa puu- ja metsätutkimukseen

Yksi tunnetuimpia Suomen kirjallisuuden otsikoita on Juhani Ahon vuonna 1883 julkaistu novelli Siihen aikaan, kun isä lampun osti. Novelli on kuvaus uuden ajan tulemisesta, ja myös siitä, kuinka vaikeaa ihmiselle on luopua vanhoista tavoistaan ja tottumuksistaan, Ahon novellin kohdalla päreiden poltosta.

Ahon novelli sijoittuu samoihin aikoihin suomalaisen kansakoululaitoksen syntymisen kanssa. Kansakouluasetus annettiin 1866. Asetuksen mukaan kaupunkeja velvoitettiin perustamaan kansakouluja. Oppivelvollisuuslaki säädettiin maahamme vuonna 1921.

Pienenä kansakuntana suomalaiset ovat rakentaneet menestyksensä aina tiedon varaan. Vieläpä niin, että tietoa on jaettu oppilaan omalla äidinkielellään kaikille tasapuolisesti. Pienellä kansalla ei ole varaa menettää kyvykkyyksiään. Tieto ja oppi ovat luoneet Suomeen otollisen maaperän omaksua uusia asioita ja uutta tekniikkaa.
 

Metsäsektori elää parhaillaan voimakasta uudistumisen aikaa. Puuta jalostava teollisuus haluaa tuntea raaka-aineensa pienintä ainesosaa myöten kehittääkseen kilpailukykyisiä ja parempia tuotteita ja palveluita kuin nykyisin markkinoita hallitsevat fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvat tuotteet. Suomalaisella puun- ja metsäntutkimuksella, ja niiden soveltamisella käytäntöön, on pitkä ja maineikas perinne.

Puun lisäksi tarvitsemme tietoa myös metsistä. Metsä- ja luontotiedon hankinta perustuu nykyisin laserkeilaus- ja satelliittiteknologiaan. Alan edelläkävijänä Suomeen on muodostumassa elävä metsätietoekosysteemi, jossa tietoa tuotetaan ja käytetään päätöksenteossa ennennäkemättömällä tehokkuudella.

Eri julkisten ja yksityisten tahojen tietoja yhdistelemällä saadaan uusia toimivia suunnitteluvälineitä metsätalouteen. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa korjuukelpoisuuskartat. Yhdistämällä laserkeilausaineisto Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan on Metsäkeskus tuottanut korjuukelpoisuuskarttoja, jotka kuvaavat maaston kantavuutta metsässä. Näihin tietoihin voidaan tulevaisuudessa yhdistää Ilmatieteenlaitoksen sadantatiedot, jolloin karttojen hyödyllisyys kasvaa entisestään.
 

Usein kuulee väitettävän, että poliittinen päätöksenteko sivuuttaa tieteen ja tutkimuksen tulokset. Olen asiasta eri mieltä. Esimerkiksi suomalainen metsäpolitiikka on pitkään perustunut alan tieteelliseen tutkimukseen. Jaksolliseen metsänkasvatukseen siirryttiin 1950-luvulla nimenomaan alan johtavien tutkijoiden esityksestä. Metsälakia uudistettaessa 1990-luvulla lakiin tuotiin hakkuiden yhteydessä säilytettävät erityisen tärkeät elinympäristöt, kun niiden hyödyistä ja tarpeellisuudesta oli tutkimustietoa.

Metsälain tulkintaa, hyvän metsänhoidon suosituksia ja metsätalouden käytäntöjä on korjattu sitä mukaa, kun tutkimustieto luonnon monimuotoisuudesta ja metsänhoidosta on lisääntynyt. Uusia tutkimustarpeita syntyy jatkuvasti, yhtenä tärkeimpänä maaperän rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Iso haaste metsän- ja ympäristöntutkimuksessa on lukuisat tutkimukseen vaikuttavat muuttuvat ympäristötekijät, luonto elää ja muuttuu jatkuvasti, ilmasto lämpenee. Tuloksia tarvitaan tässä ja nyt, mutta matemaattisen mallinnuksen tueksi tarvittavien kenttäkokeiden aikajänne on pitkä.
 

Kyllä poliittinen päätöksenteko ottaa tutkimuksen huomioon, mutta politiikassa on hyväksyttävä enemmän kompromisseja kuin tieteessä. Politiikka ei myöskään ole tieteen jatke – siksi esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta ei pidä politiikkakeinoin kieltää, vaikka tutkija todistaakin, että sen yleistyminen leikkaa voimakkaasti metsän hiilensidontaa.

Hyvä politiikka, ja mikä tahansa päätöksenteko, tarvitsee tuekseen hyvää tietoa. Tarkka ja ajantasainen metsävaratieto ja sen jalostaminen avaavat kiehtovia mahdollisuuksia: voimme parantaa sekä luonnon monimuotoisuutta että metsätalouden kannattavuutta ja siirtyä kohti täsmämetsänhoitoa.

Öljylampusta on kuljettu pitkä tie satelliittien, laserien ja dronien maailmaan. Suomalainen suunta on yhä selvä: menestymme jatkossakin vain tiedolla ja sen viisaalla hyödyntämisellä.
 

Ari Eini
Kirjoittaja on Suomen metsäkeskuksen johtaja.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi