Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Vierailija

Timo Heinonen: Vanhustenhoidon rahat menevät muuhun

Antti Rinteen (sd.) hallituksen peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi hoitaa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kuntoon. Hän, kuten myös SDP kertoivat, että 0,7 sitova hoitajamitoitus on säädettävissä nopeasti. Kiurun sanoin se on ”vain tuntien työ” ja, että ”yksi lause lakiin riittää”.

Moni suomalainen uskoi nämä lupaukset ja varmasti äänestivätkin tämän myötä demareita. SDP nousi suurimmaksi puolueeksi ja Kiuru hoitajamitoituksesta päättäväksi peruspalveluministeriksi.

”Tahtotila” ja ”arvovalinta” olivat isossa roolissa, kun Kiuru ja SDP kosiskelivat suomalaisia vaaleissa tuekseen. Moni ikäihminen uskoi, ja äänesti demareita. Lisäksi moni hoitoalan ammattilainen uskoi ja äänesti demareita.

Nyt heille annetut lupaukset on käytännössä jo täysin petetty. Hoitajamitoitusta ei olla säätämässä lainkaan. Se on muuttunut henkilöstömitoitukseksi, joka on täysin eri asia.

Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan nimittäin myös ei hoitoalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa ja opiskelijoita. Ja mikä räikeintä, ei tämäkään ole tulossa luvatusti heti, vaan vasta aprillipäivänä 1.4.2023. Jos silloinkaan.

Hetki sitten julkaistussa valtion talousarviossa ja siihen sisältyvässä julkisen talouden suunnitelmassa ei hoitajamitoitukseen ole nimittäin varattuna rahaa kuin murto-osa tarvittavasta. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rahoitukseen on ”tiettyjä varauksia seuraaville kolmelle vuodelle”.

Vuodelle 2023 summa on noin 75 miljoonaa euroa, kun vuositasolla tarvittaisiin 230–250 miljoonaa. Sitova 0,7 edellyttää vähintään 4 400 hoitajaa lisää vanhustenhoitoon, mutta Rinteen hallitus on varannut rahan siis vain 1 300 hoitajalle. Tosiasiallisesti siis henkilöstömitoitus ei ole toteutumassa myöskään 1.4.2023.

Rahaa tähän Rinteen hallituksella olisi tosin ollut, mutta se on päätetty käyttää muualle. Budjetissa hoitajien palkkaamiseen on varattu ensi vuodelle lisää 5 miljoonaa euroa. Pienenä vertailuna voi todeta, että ministereiden omien avustajien palkkaamiseen varattiin 9 miljoonaa.

Ensi vuonna myös maakuntahallinnon rakenteluun käytetään yli 200 miljoonaa euroa. Sillä olisi palkannut monta hoitajaa myös vanhustenhoitoon nyt heti, kun tarve on ilmeinen ja yhteisesti todettu.

Nyt tarvitaankin aitoja toimia. Lyhyesti ne voisi kiteyttää näin: Vanhuksien oikeutta palveluihin pitää vahvistaa. Tämä pitää kirjata lakiin vammaispalvelulain tapaan. Palveluiden oikea-aikaisuus pitää varmistaa vanhuspalvelulakia tiukentaen.

Kiireelliseen hoitoon tulee päästä nopeammin sekä kiireettömäänkin viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Ja tarvitaan lisää henkilöstöä ja monipuolista osaamista niin, että hoitohenkilöstö voi keskittyä hoitamiseen. Tukipalveluihin tarvitaan lisäksi myös lisää henkilöstöä ja tämä kaikki on huomioitava koulutettavien määrissä.

Lisäksi jos henkilöstömitoitus säädetään vain yhteen osaan vanhuspalveluita, on suuri vaara, että henkilöstö otetaan muista vanhuspalveluista, muun muassa kotihoidosta tai sitten vammaispalveluista. Valvontaa onkin myös tehostettava laaja-alaisesti.

Nyt olisi tärkeää ministeri Kiurun myöntää virheet sekä petetyt vaalilupaukset ja ryhtyä yhdessä toimiin paremman vanhustenhoidon eteen. Lupausten ja puheiden sijaan vain teot ratkaisevat. Meistä poliitikkojen pitää myös lopettaa riitely vanhuksista. Ollaanhan tässä myös omalla asialla, sillä jos olemme onnekkaita, meistä kaikista tulee joskus vanhoja.

Timo Heinonen

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen ja vastaava.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi