Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Vierailija

Jukka Oksaharju: Osinkojen paloittelu on otettava asialistalle

Tuloskausi on käynnissä. Sijoittajat saavat tietoonsa 75 prosenttia tilikaudesta, joten arvaukset ensi kevään osingoista lisääntyvät. Juuri tämäntyyppinen markkinoiden lyhytjänteisyys on kuitenkin sitä eniten luotaantyöntävää. Jokakeväisestä osinkokiimasta olisi päästävä eroon.

Kvartaali-etuliitteen kitkerästä sivumausta huolimatta kannatan osinkojen jakamista neljästi vuodessa. Osinkojen paloittelu ei lisää jaettavan määrää vaan vakautta. Ajatus ei myöskään edistä sikarinsavuisen höröherraporukan asiaa vaan myös aivan tavallisen säästäjän arkea.

Palkansaajakaan tuskin haluaa koko vuoden tilinauhaansa yhdessä erässä vappuna. Vuokranantajakin valinnee mieluiten kuukausittain eikä vuosittain maksettavan vuokran.

Maksueriin paloiteltu osinko helpottaisi sijoittajan taloudenhallintaa, tasoittaisi kulutuskysyntää ja vähentäisi markkinaspekulaatiota. Ajatusta voi siis vallan hyvin kannattaa vanhan liiton vasemmistolainenkin – siinä ei köyhää kyykytetä.

Palkansaajakaan tuskin haluaa koko vuoden tilinauhaansa yhdessä erässä vappuna.

Onneksemme osingonmaksun muutos orastaa: ainakin Ahlström-Munksjö, Aspo, Cargotec, Fiskars, Harvia, Neste, Nokia, Rapala, Sanoma, Telia, Tikkurila, Uponor, Verkkokauppa.com ja Wärtsilä ovat jo ehdottaneet osinkoja useammassa kuin yhdessä maksuerässä vuotta kohden.

Lista sisältää kovin erilaisia yrityksiä useilta toimialoilta. Niiden väliltä on mahdotonta löytää muuta yhteistä kuin halun uudistua. Tiheämmin jaetut osingot sopisivat siis lähtökohdiltaan miltei kaikille yrityksille.

Nykymallissa monen pörssiyrityksen kurssissa näkyy talven aikana nousu-ura, jota seuraa keväinen notko: osaketta haalitaan osingonkiilto silmämunissa, ja osingon irrottua kurssi putoaa jotakuinkin maksetun osingon verran. Tihennetyssä osinkorytmissä nopean tuoton kalastelu loppuisi.

Helsingin pörssin keskimäärin neljän prosentin vuosiosinko vastaisi prosentin osinkoa kvartaalia kohden. Vakaus kohenisi sitenkin, että osinkojen uudelleensijoitusten luoma ostopaine jakaantuisi vuodelle tasaisemmin.

Paremman työelämän reunaehtona voitaneen pitää sitä, että yrityksen omistajan sitoutuminen kestää yhtä useamman kevään. Nykymallissa näin ei useinkaan ole. Ikävä kyllä luvutkin vahvistavat ilmiön. Helsingin pörssin osakevaihto oli viime vuonna 138,0 miljardia euroa.

Pörssiyritystemme yhteenlaskettu arvo oli joulukuun lopussa 236,2 miljardia euroa. Jakolaskun opeilla suoraviivaisesti ilmaistuna noin 60 prosenttia suomalaisosakkeista sai viime vuonna uuden omistajan! Tänä vuonna osakeruletti on pyörinyt syyskuun loppuun mennessä 43 prosentilla suhteessa pörssin viime vuoden lopun arvoon.

Osansa lyhytjänteisyydestä näyttelevät toki osinkospekulanttien sijaan kansainväliset sijoittajat ja robotit. Voimme kuitenkin vaikuttaa parhaiten omiin toimiimme ja lisätä vakautta niiden avulla. Ainoastaan vanhoihin tapoihin kangistuminen voi estää muutoksen. Ja ehkä se, jos joku erehtyy kysymään asiasta lausuntoa osinkohurmoksella ratsastavilta ja välityspalkkionjanoisilta pankeilta.

Mahdollisuuksia olisi ketteräänkin muutokseen, onhan Suomen valtio suuri omistaja pörssissä. Löytyisikö tästä jopa parjatun valtio-omistajan näytönpaikka? Halutessaan ”hedelmäpeliministeri” ehtisi osallistua pörssiyritysten ensi kevään yhtiökokousten asialistojen laatimiseen.

Jukka Oksaharju
Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi