Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Budjetoinnin ongelmat jatkuvat Lahdessa – rakenteiden uudistamiseen ei löydy poliittista tahoa

On taas se aika, kun kaikkialla käydään tiukkaa vääntöä budjeteista, Etenkin alibudjetointi ja alijäämät budjeteissa ovat keskustelun kohteina julkisella sektorilla. Perimmäinen kysymys on verorahojen käytöstä ja niiden priorisoinnista. Julkisella sektorilla priorisointi on jotenkin ymmärretty väärin, koska rahoja käytettään etuoikeutettujen matkailuun ja ylisuuriin esikuntiin.

Olisikin syytä muistaa, että priorisointi tarkoittaa kiireellisimpien ja tärkeimpien asioiden asettamista etusijalle. Hyvä esimerkki priorisoinnista on lähettää mäkisestä ja harjujen ympäröimästä kaupungista valtuuskuntia tutustumaan Hollantiin (Alankomaihin) pyöräilyn ja kevyen liikenteen käytäntöihin. Jos asia olisi laitettu tärkeysjärjestykseen, niin Oslo olisi ollut parempi kohde.

Oma kokemukseni lautakuntien budjettikokouksista 1970-luvulta saa vieläkin niskakarvat pystyyn. Kokouksen alussa puheenjohtaja kysyi virkamiesesittelijältä, mikä on arvio ensi vuoden inflaatioksi. Jos esittelijä vastasi, että 2,5 prosenttia, niin puheenjohtaja ohjeisti, että laitetaan sitten tämän vuoden lukuihin 5 prosenttia päälle, niin eiköhän se riitä. Seuraavassa kokouksessa näin ohjeistettu budjetti hyväksyttiin ja nuija paukahti pöytään. Se oli aikaa, jolloin kaikki tehdyt virheet valtakunnassa korjattiin devalvaatiolla kertarysäyksellä.

Aina kuitenkin jossain vaiheessa vetäjälle tulee pää käteen ja niin kävi inflaatio-devalvaatio-politiikallekin 1990-luvun alussa. Kymmenisen vuotta sinniteltiin, ennen kun Suomi uhrasi markan ja siirtyi euroon 2002. Tästä on nyt aikaa kulunut yli 17 vuotta, mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että entinen budjetointikäytäntö on siirtynyt geeneissä uusille sukupolville. Nyt vain devalvointi on korvattu velkaantumisella. Ei olekaan vaikea ennustaa, että tässäkin tulee pää vetäjän käteen.

Vaikka pankkikorot ovat nyt miinuksella ja velka on yhteiskunnalle halpaa, niin kaikenlaisten kriisien ja konfliktien lisääntyminen maailmalla johtaa jossain vaiheessa korkojen nousuun. Kun korot kasvavat yli sietokyvyn, niin valtiolla ei ole enää sähköverkkoja myytävänä. Pahimmassa tapauksessa joudutaan sosialisoimaan eläkevakuutusyhtiöt, josta sitten syntyy tel-sotku.

Byrokratia on itse itseään täydentävä organismi, joka vain kasvaa ja täydentää vaikutusvaltaansa, ellei sitä jatkuvasti tarkastella ja kontrolloida.

Suomessa maan tapa on ollut, että mennään virran mukana ja koetetaan tehdä jotain vasta sitten, kun on niin sanotusti housuissa. Näin on käynyt soten kanssa, joka oli ennustettuna jo 20 vuotta sitten. Poliittista tahtoa ei löydy rakenteiden uudistamiseen.

Pahin ongelma on se, että yhteiskunnan palveluksessa on liikaa poliittista voimaa, jota ei voi uhrata kansan parhaaksi.

Ennen some-kulttuurin nousua maailmalla käytettiin rakenteiden korjaamiseen niin sanottua nollabudjetointia. Käytännössä tällä tarkoitettiin sitä, että budjetin teossa ei ollut käytettävissä lainkaan edellisten vuosien lukuja. Koko budjetointi aloitettiin täysin puhtaalta pöydältä ja budjettien tekijät joutuivat miettimään rakenteet ja budjetin luvut ihan oikeasti! Hyvä esimerkki nollabudjetoinnista on Viro, joka joutui aloittamaan täysin tyhjästä.

Parikymmentä vuotta sitten ehdotin tätä Lahden kaupungille, mutta eihän sellainen tullut kuuloonkaan. Jotain vastaavaa kuitenkin pitäisi tehdä.

Kun sote-toiminnot siirrettiin kaupungilta hyvinvointiyhtymälle, niin rakenteisiin jäi paljon juuria eli tarpeettomiakin liittymäkohtia poistettuihin toimintoihin. Välittömästi vuonna 2016 olisi pitänyt tehdä koko jäljelle jäävää organisaatiota koskeva analyysi. Byrokratia on itse itseään täydentävä organismi, joka vain kasvaa ja täydentää vaikutusvaltaansa, ellei sitä jatkuvasti tarkastella ja kontrolloida.

Perimmäinen kysymys onkin, onko kansan valitsemilla henkilöillä mahdollisuuksia vaikuttaa kasvun torjuntaan? Tarkastuslautakunnan voimat eivät ainakaan näy riittävän!

Esko Passila,
tietokirjailija
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi