Professori Martti Talja kirjoitti (ESS 6.10.) Päijät-Hämeen painuvan sote-palveluiden takapajulaksi. Jaan saman huolen. Epätoivoinen säästöpuserrus tuottaa maakunnassa tulevaisuudessa entistäkin korkeamman laskun, kun perustasoltakin karsitaan rajusti sen sijaan, että siihen nyt panostettaisiin tulevaisuuden kustannusnousun taittamiseksi. Ilman perusterveydenhuollon selkeää vahvistamista ei ole mitään mahdollisuutta saada erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia laskemaan.
Talja kirjoitti, että Lahden kaupungin neuvottelijoiden tavoitteena on perus- ja perhepalveluiden parantaminen. Ikävä kyllä tästä ei näy merkkejä. Perusterveydenhuoltokin karsii omasta toiminnastaan, vaikka kaikki tietävät, että etenkin Lahden kantakaupungin perusterveydenhuolto on ollut maan niukimmin resursoituja.
Perusterveydenhuolto on jäänyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä vahvasti erikoissairaanhoidon jalkoihin, eikä edes johtoryhmässä ole perusterveydenhuoltoa edustettuna. Ei ihme, ettei perustason ääni kuulu. Kuitenkin yhtymän avosairaanhoidossa on todella osaava johto, joilla varmasti on ajatusta, miten laiva kääntyy.
En tiedä yhtään kuntaa tai kuntayhtymää, missä perusterveydenhuollon karsinta on saanut soten kokonaiskustannukset laskuun pitkällä tähtäimellä.
STM:n vt. osastopäällikkö Pasi Pohjola kirjoitti (ESS 9.10.), että säästöjä saadaan siirtämällä panostusta perustason palveluihin, sillä palvelujen käyttö kohdentuu Päijät-Hämeessä liikaa raskaisiin ja korjaaviin palveluihin.
Perusterveydenhuollon palveluiden käyttö on vähäistä alueen tutkittuun tarpeeseen nähden, mutta erikoissairaanhoidon käyttö runsasta. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että erikoissairaanhoidon päivystyksen käytössä on suuret kuntakohtaiset erot: Heinolassa ja Sysmässä käyttö on selvästi vähäisempää kuin muissa alueen kunnissa.
Esimerkiksi Lahden yli 75- vuotiailla erikoissairaanhoidon päivystyksen käyttö on yli kaksinkertainen Heinolaan verrattuna per tuhat saman ikäistä. Vuositasolla tämä tarkoittaa miljoonia euroja. Ero ei selity sairastavuudella, sillä Heinolan sairastavuusindeksi on maakunnan korkeimpia. Ero selittyy panostuksella perustasoon.
Peruspalveluiden vahvistaminen on ainoa keino vähentää erityistason käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon on päästävä keskittymään omaan ydinalueeseensa, eikä se onnistu ilman hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa. Lyhytnäköinen säästö vie pahimmillaan koko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja samalla maakunnan kunnat ojasta allikkoon, kun jonojen kasvaessa väki valitsee kalliimmat ostopalvelut muualta ja osaava henkilöstö väsyy ja lähtee.
Koska kuntien talous ei kestä, kannattaa tarttua professori Taljan ehdotukseen, että Päijät-Hämeen on haettava valtiolta rahoitusta. Ja se rahoitus on kohdennettava nimenomaan perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen, että kustannusten nousukulma tulevaisuudessa taittuu. Se on ainoa keino saada myös maakunnan laadukas erikoissairaanhoito pysymään pystyssä.
