Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lahti Energian Seesvaara: yhtiön talous on vahvalla pohjalla

Olemme varautuneet tuplaamaan oman sähköntuotantomme pienellä lisäinvestoinnilla.

Vili Uuskallio kirjoitti (ESS 7.10.) Lahti Energian taloudesta tavalla, joka vaatii vastineen. Jutussa kuvataan oikein yhtiön omistajalleen tulouttamaa summaa, joka käsittää osinkojen lisäksi myös muita maksuja. Poiminta yhtiön tilinpäätöstiedoista on sekin kohdallaan, mutta johtopäätös riskeistä ansaitsee kommentin. Yhtiö on tunnistanut pitkän aikavälin riskejä. Olisin toimittajana enemmän huolissani, jos yhtiö ei olisi riskejä tunnistanut. Kaikessa liiketoiminnassa on tunnetusti riskinsä.

Lahti Energia on varautunut pitkän aikavälin riskeihin rakentamalla biolämpölaitoksen, jonka polttoaineeksi käy laaja valikoima biopolttoaineita, mutta tarvittaessa muukin polttoaine. Näin on tehty polttoaineen saatavuuden ja hintariskien hallittavuuden vuoksi.

Toimittaja oikein toteaa, että norjalaista vesivoimaa ohjautuu esimerkiksi Saksaan, jossa sähkön hinta on keskimäärin korkeampi. Vientiä on mielekästä tehdä markkinoille, joilta saa paremman hinnan. Kun näin tapahtuu, sähkön hinnan ennakoidaan nousevan Pohjolan yhteisillä sähkötukkumarkkinoilla.

Jos sähkön tukkumarkkinahinta nousee, nousevat myös Lahti Energian tulot.

Lahti Energialla on omaa sähköntuotantoa sekä merkittäviä osuuksia muista sähköä tuottavista yhtiöistä. Lisäksi olemme varautuneet tuplaamaan oman sähköntuotantomme pienellä lisäinvestoinnilla. Investointi tehdään, kun sähkön hinta näyttää pysyvän riittävän pitkään nykyisellä tasolla. Jos sähkön tukkumarkkinahinta nousee, nousevat myös Lahti Energian tulot.

Lahti Energia siirtää sähkön vähittäismyyntinsä yhteiseen myyntiyhtiöön, joka aloittaa toimintansa 1.4.2020. Uusi yhtiö asettuu kolmen suurimman joukkoon, ja sillä on paremmat resurssit kilpailla markkinoilla. Samalla kun haetaan lisätuottoa, vähittäismarkkinoihin liittyvät riskit pienenevät.

Kaukolämmön myynnin odotetaan vähenevän energiatehokkuustoimien myötä. Tähän on varauduttu jo mainitulla Kymijärven sähköntuotanto-optiolla. Kun lämpöenergiantarve pienenee, rakennetaan sähköntuotantokapasiteetti, ja lämmöntuotannon kapasiteetti pienenee uuteen tilanteeseen sopivaksi.

Koska Kymijärvi II:n että Kymijärvi III:n investoinnit ajoittuivat samalle vuosikymmenelle, yhtiöllä on reippaasti velkaa. Yhtiön tasetta koskeva tulkinta vaatii kuitenkin oikaisua. Suomen sähköistyessä sähköyhtiöt käyttivät merkittävänä tulolähteenä liittymismaksuja. Näitä on kertynyt yhtiöiden taseisiin. Liittymismaksut ovat palautettavia, mutta käytännössä niitä ei ole tarvis palauttaa kuin autioituvien tilojen päärakennuksia purettaessa. Näitä Lahti Energian jakelualueella ei juuri ole.

Tilintarkastajien hyväksymässä laskentatavassa liittymismaksut luetaan omaan pääomaan, samoin vuonna 2016 omistajalta saatu oman pääoman ehtoinen laina. Näin laskien LE -konsernin omavaraisuusaste oli 2018 tilinpäätöksessä 30,6 prosenttia, mitä voi pitää kohtuullisen hyvänä.

Lahti Energian vuosittaiseen tulokseen vaikuttavat merkittävästi säät. Niiden vaikutus ei silti ole sellainen ”pudotus”, joka koettelisi yhtiön sietokykyä. Pitemmällä tarkasteluvälillä säätekijät tasoittuvat.

Eero Seesvaara
toimitusjohtaja
Lahti Energia oy

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi