Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Sari Niinistö: Nuorten tilanne Päijät-Hämeessä on vaikeutunut ja mielenterveyshoidon perustasolla on musta aukko

Nykytilanteessa voitaisiin kysyä ääneen, kenen vastuulla on päätös jättää ihmisiä hoitamatta?

Kärjistyneet päihde- ja mielenterveysongelmat ovat maakuntamme todellisuutta. Surullinen katukuva ja asukkaiden lisääntynyt turvattomuuden tunne esimerkiksi Lahdessa ovat vain ongelmien jäävuoren huippu. Ongelmat ovat laajat, syvät ja paljolti pinnan alla. Kouluterveyskysely 2019 kertoo, että lapsilla ja nuorilla on psyykkisesti paha olla. Maakunnassamme päihde- ja huumeongelmat, itsemurhat, ennenaikaiset kuolemat, psyykkiset sairaudet ovat valtakunnallisesti vertaillen synkkää luettavaa.

Maakunnassa tehdään paljon työtä ennaltaehkäisyssä, ongelmiin puuttumisessa, hoitamisessa ja korjaamisessa. Toimintojen erillisyys, resurssien riittämättömyys ja kohtaamattomuus ovat kuitenkin tehokkaan verkostotoiminnan esteitä. Pikainen toimintojen kartoitus ja koordinointi on tarpeen. Meillä ei ole yhtään hetkeä eikä euroa hukattavaksi.

Poliisi kaipasi (ESS 23.9) lisää hoitoon-ohjausmahdollisuuksia. Poliisin työ sulattaa jäävuoren huippua kaupungilla on mahdoton, ellei palveluverkkomme sisällä mahdollisuuksia jatkotoimenpiteisiin.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, alueemme päihde- ja mielenterveystyötä yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestävä taho, on vaikeassa tilanteessa. Lastensuojelumenot ja erikoissairaanhoidon kysyntä mielenterveysongelmissa on kasvanut huimasti. Talousvaikeuksissa kamppailevat kunnat edellyttävät yhtymältä jatkuvaa sopeutusta ja säästöjä – todellisuudessa kaiken ”ei-lakisääteisen” karsimista.

Toimintojen erillisyys, resurssien riittämättömyys ja kohtaamattomuus ovat tehokkaan verkostotoiminnan esteitä.

Käynnissä oleva yt-prosessi vähentää henkilöstöä ja tekee vaikeaksi uusien tulevaisuuden kannalta tuottavien toimintojen perustamisen tai kehittämisen. Kasvavan palvelutarpeen yhteydessä toteutettu sopeutus kätkee sisälleen enemmän kuin ”ylimääräisen hallinnon esimiehen” tai ”epäonnistuneen ict-hankinnan” eliminoimisen.

ESS:n päätoimittaja ihmetteli taannoin: Tyhmempi voisi kysyä, miksi hyvinvointiyhtymää ei alun perinkin rakennettu hoitamaan vain lakisääteisiä tehtäviä, jos rakenteissa on sentään noin paljon löysää?

Viisaampi vastaa: Siksi, koska usein juuri ne ovat kaikkein vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat tavat vastata inhimillisiin tarpeisiin.

Nuorten tilanne on vaikeutunut ja mielenterveyshoidon perustasolla on musta aukko. Erikoissairaanhoidosta ei pystytä ohjaamaan jatkohoitoon.

Hyvinvointiyhtymässä haaste on tiedossa ja strategiamme on matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. Koska lasten ja nuorten ongelmat sisältävät aina perhenäkökulman, pitäisi perheneuvola ja perheklinikkatoimintaa päästä kehittämään voimakkaasti. Tähän ei kuitenkaan nyt ole resursseja. Olemme pohtineet, voisiko erikoissairaanhoito siirtää resurssia perustasolle? Silloin erikoissairaanhoito on pahassa pulassa, koska sinne joutuvat tai pääsevät nuoret ovat aina vain huonommassa kunnossa.

Nykytilanteessa voitaisiin kysyä ääneen, kenen vastuulla on päätös jättää hoitamatta?

Hyvinvointiyhtymässä ei näissä asioissa ole jääty tuleen makaamaan. Pieniä askelia koetetaan ottaa koko ajan asioiden parantamiseksi. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajia aletaan kouluttaa pikaterapiaan, päihdehoitajan vastaanotolle pääsee kaupunginsairaalaan ilman ajanvarausta ja kaikkien terveyspalvelujen käyttäjien kanssa otetaan päihdeasiat puheeksi, Huuma- ja Lape-hanke korostavat yhteisön, arjen ja perheen merkitystä ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Oikealla, tehokkaalla tavalla toteutettu terveydenhuolto on turvaamassa maakuntamme kilpailukykyä enemmän kuin osiensa summana. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaiken muutoksen ja kaiken politiikan perustana on realistinen arvio vallitsevasta tilanteesta. Talousosaamisen rinnalla edellytetään sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteossa myös substanssiosaamista, koska kannanotot ovat parhaimmillaankin yhtä hyviä kuin niiden perustana oleva tieto.

Mielenterveys on psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista ympäristöön. Ovatko kasvavat mielenterveys- ja päihdeongelmamme osoitus siitä, että somettava kilpailuyhteiskuntamme yksilöllisyyttä ja pärjäämistä korostavana yhteiskuntana on tullut eräällä tavalla psyykkisen kestokykynsä äärirajoille?

Sari Niinistö

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen vpj., Lahden kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan vpj. (kok.)

Lue myös: Läksyistä tuli peikko joka neljännelle peruskoululaiselle Lahden seudulla
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi