Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Heikki Helin: Virkamiehet valmistelevat – poliitikot päättävät?

Tällä vuosituhannella valtiovarainministeriön virkamiehet ovat tavanneet esittää kerran neljässä vuodessa ennen eduskuntavaaleja omat näkemyksensä taloustilanteesta. He ovat lukeneet omia madonlukujaan vaaleihin valmistautuville puolueille, ja poliitikot ovat valikoiden kuunnelleet virkamiesten puheenvuoroa.

Valtiovarainministeriö julkaisi tämän vuoden helmikuussa talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”. Julkaisussa valotetaan tulevan vaalikauden kehitysnäkymiä ja keskustellaan keskeisistä haasteistamme sekä niihin liittyvistä politiikkavalinnoista.

Talouspolitiikan koordinaattori Sami Ylä-Outinen totesi virkamiespuheenvuorosta (5.11.2018), että ”työnjako virkamiesten ja vaaleilla valittujen päättäjien välillä on selvä. Virkamiesten tehtävänä on tuottaa tausta-analyysiä, mutta päätökset tekevät hallitus ja eduskunta.”

Samoilla linjoilla on sivuun siirtyvä valtiosihteeri Martti Hetemäki: ”Valtiovarainministeriöllä on asiantuntijavaltaa. Voimme suositella erilaisia ehdotuksia, mutta valta on yksiselitteisesti poliittisesti valituilla päättäjillä.” (SK 36/2019)

Kovin toisenlaisia oli mielipiteet kymmenkunta vuotta sitten. Eero Murto kirjoitti kansliapäällikkö Erkki Virtasen 60-vuotiskirjassa (2010) näin:

– Ei ole ilkeyttä poliitikkoja kohtaan, mutta sellainen lainalaisuus kuitenkin lienee, että tuleepa vaikka minkälaisen hallituksen ja minkälaisen puolueen edustaja valtiovarainministeriksi, aika lyhyen ajan jälkeen hän taipuu – ja on taivuttava – lukemaan numeroita samoin kuin valtiovarainministeriön virkamiehet. Oppiminen ei yleensä kestä kauan, mutta eipä ministeri muutoin pestillään pitkään istuisikaan. Keskeisissä kysymyksissä ministeri yleensä omaksuu, ainakin päälinjoissa, virkamiesten näkemyksen eikä päinvastoin.

– Vaikka hallituksessa puolueet ja ministerit vaihtuvat, silti ministerin vaihtuessa ministeriön linja muuttuu aika vähän – oli ministerin tausta mikä hyvänsä. Selvitäkseen hengissä on ministerin siihen vain sopeuduttava. On sanottu, että mikäli ministeri on halukas opettelemaan asioita, niin tiettyyn pisteeseen asti virkamiehet kiittävät. Virkamiesten mielestä ministeri on sitä parempi, mitä huolellisemmin hän vain kuuntelee ministeriönsä asiantuntijoita päätöstensä pohjaksi eikä itse lähde ”tietämättömänä” sooloilemaan.

Valtiovarainministeriön ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja julkaisema raportti ”Arvio Suomen talouden tilasta” antoi vaalikeskustelulle suunnan. Politiikan tutkija Erkka Railon mielestä raportti käänsi vaalikamppailun kehyksen sellaiseen asentoon, jossa alettiin puhua nimenomaan valtiontalouden vajeesta ja valtion velasta. Railo totesi Kamppailu vallasta -kirjansa (Docendo 2016) julkaisutilaisuudessa, että ministeriön julkaisun tarkoituksena oli vaikuttaa vaaleihin.

Helmikuussa 2019 julkaistu valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta” sisältää julkisen talouden kahden miljardin euron sopeutustoimet vaalikauden aikana.

Eero Murto totesi tutkimuksessaan” Virkamiesvaltako?” (2014), että valtiovarainministeriön virkamiesten valta on kaikkiin muihin ministeriöihin nähden omaa luokkaansa. Ministeriön valtarooli korostuu mitä vaikeammat ajat ovat kysymyksessä.

Virkamiesten ”madonluvut” ovat saaneet kaksijakoisen vastaanoton: Toiset kiittelevät ”tietopohjan” laajentamisesta ja ”tilannekuvan” päivittämisestä, kun toiset kritisoivat virkamiespuheenvuoron viestiä poliittiseksi ja sanovat sen perustuvan olettamuksiin, arvailuihin ja ennustamiseen.

Raportin puolesta liputtavat yleensä elinkeinoelämä ja tiukkaa valtiontaloutta kannattavat poliitikot. Poliittinen vasemmisto ja ay-liike suhtautuvat virkamiessanomaan yleensä nihkeämmin. (Suomen Kuvalehti 5.2.2019)

Valtiovarainministeriön linjanvedot ovat tarpeen. Ilman ministeriön pohjustusta talouden rajoitteista - keskustelu maan taloudesta ei pysyisi maan pinnalla.

Kirjoittaja on lahtelainen dosentti.

Lue myös: Tarja Halonen Lahdessa: "Laman virheistä pitäisi oppia se, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvista leikkauksista tulee pitkäaikaista haittaa"
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi