Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Jukka Tarkka: Ahdingossa pitää katsoa kauas

Hallitusohjelma oli iloisin mielin tehty kaiken hyvän kooste. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja halusi eduskuntavaalien jyräyksen ja hallitusneuvottelun myllytyksen jälkeen nautiskella edes hetken.

Mutta hän piti varansa, ja kiinnitti tähän toiveiden tynnyriin varoitustarran. Sen mukaan kaikki ohjelmassa sanottu on totta, mutta vain jos kansantalous nousee kaksi prosenttiyksikköä vuodessa ja työllisyysaste on neljän vuoden päästä 75 prosenttia. Jos nämä ehdot eivät täyty, hallitus voi tehdä mitä tahansa ja sanoa toimivansa hallitusohjelman mukaan.

Vain hyväuskoisimmat uskoivat ohjelman todeksi. Muut ymmärsivät, että ennemmin tai myöhemmin tavoitteet karkaavat taivaan tuuliin, ja sen jälkeen kaikki on toisin. Niin on käynyt jo nyt, mutta hallituksen ensimmäinen budjettiesitys jatkaa vanhoista unelmista nautiskelua.

Ollaan vaarallisella tiellä, kun katteettomia lupauksia katetaan velkarahalla. Vaikka kaikki velka ei nollakorkojen aikaan ole välttämättä huono asia. Jos se investoidaan tuottaviin hankkeisiin, se voi olla hyvinkin järkevää. Pitää uskaltaa katsoa kauas eteenpäin.

Vain hyväuskoisimmat uskoivat ohjelman todeksi.

Kansantalouden tasolla varmaan ainoa vuorenvarmaa tuottoa kartuttava investointi on rahan käyttö koulutukseen ja tutkimukseen. Sen tuotto vaan antaa odottaa itseään pitkään. Voi olla, että myös isot väylähankkeet tuottavat hyvää, vaikka hitaasti. Ihmeen nopea selviäminen 1990-alun lamapainajaisesta taisi johtua ainakin osittain siitä, että tiede- ja tutkimusrahojen kanssa ei pihdattu, mutta kaikkea muuta rutistettiin pahan kerran.

Vain se on varmaa, että syömävelka on tuhon tie, ja jos sille tielle mennään, se tie ei lopu ikinä. Ministerien on ryhdistäydyttävä kestämään se epämukavuus, että vastuullinen hallitustyö vaatii kansaa raivostuttavia päätöksiä. Se hinta on maksettava siitä ihanuudesta, että on päästy oikein ministereiksi.

Hallitusta odottava tuska on itse aiheutettu. Niin käy, kun kertoo kaiken mukavan olevan mahdollista yhtä aikaa, vaikka jokainen näkee, että hallitusohjelman lupauksen toteuttamiselle asetetut ehdot eivät täyty.

Jutta Urpilaisen komissaarisalkun koko ja paino kuuluu myös tähän sarjaan, jossa ahdinkoon joutuneen pitää katsoa kauas, ja jättää niuhottajat omaa arvoonsa. Hänen salkkunsa ei todellakaan tarjoa mahdollisuutta loistaa etusivujen otsikoissa ja kasvattaa kansansuosion saldoa tulevan uran pontimeksi.

Mutta jos katsotaan, mitkä asiat vaikuttavat keskipitkällä ja tosipitkällä aikavälillä Euroopan mahdollisuuksiin jatkaa mukavaa elämäänsä, Afrikkaa tärkeämpää asiaa ei ole olemassakaan.

Afrikkaa pitää tukea niin, että sen epävarmuus ja kurjuudessa nilkuttaminen saadaan muuttumaan menestystarinaksi. Se on niin isoa asia, että Euroopan unioninkin vaikutusmahdollisuudet ovat pienet, mutta jonkinlaiset sentään. Jos kukaan ei ryhdy yrittämään edes massiivisen ongelmavyyhdin jonkin osaongelman ratkaisua, mikään ei muutu koskaan.

Jutta Urpilaisen salkku on periaatesisällöltään niin raskas ja pitkällä sihdillä niin tärkeä, että sen kahvaan tarttuminen vaatii karskia luonnetta ja hienostunutta kykyä katsoa pitkälle. Siinä häntä kannattaa tukea ja kannustaa eikä potkia nilkoille.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistin.

Jukka Tarkka
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi