Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Onko uudenlainen ilmiöopetus rauhattomissa tiloissa se, mitä me Asikkalassa kaipaamme?

Suomi sai kesällä ilmiöhallituksen. Hallitusneuvotteluissa ohjelmaa lähdettiin rakentamaan kahdeksaan ilmiöryhmään jakautuneiden neuvotteluryhmien voimalla.

Sana ilmiö tuli tässä melko uudessa ja oudolta tuntuneessa yhteydessä kansan ihmeteltäväksi. Taustalla lienee ilmiöoppimiseksi kutsuttu opetusmetodi, jossa opettaminen ja oppiminen tapahtuu hahmottamalla asioita kokonaisvaltaisesti eikä pieninä ja irrallisina palasina. Aika näyttää, tuleeko hallituksesta ilmiöhallitus tai jopa ilmiömäinen hallitus ja mihin suuntaan.
 

Nykyinen opetustapa on saanut paljon kritiikkiä sekä opettajilta että oppilaiden vanhemmilta. Ekaluokkalaisen äiti kertoi (HS 1.9.), että ekaluokkalainen ei tiedä edes opettajiensa nimiä. Oppilaat on jaettu jatkuvasti muuttuviin ryhmiin, joihin oppilaat yrittävät suunnistaa monta kertaa päivässä. Tämä ruletti kestää koko lukuvuoden.

Viime vuonna Helsingin yliopistossa valmistuneessa tutkimuksessa todettiin, että opintosuoritukset ovat alkaneet heikentyä. Peruskoulusta saattaa valmistua oppilaita, joiden luku- ja kirjoitustaito on kyseenalainen. Tilannetta ei paranna laaja älylaitteiden käyttö ilmiöoppimisessa, jossa itseohjautuva oppilas selvittää omatoimisesti, mistä opittavassa asiassa on kyse ja asettaa itselleen oppimistavoitteita.
 

Uudet virtaukset koulurakentamisessa suosivat perinteisestä opintoluokasta poikkeavia muunneltavia seinärakenteista, suuria monimuotoisia ja avonaisia opetustiloja sekä pehmokalusteita, jotka soveltuvat ryhmätyöskentelyyn, tutkimustyöhön ja oleskeluun. Erityisesti asiasta lukijapalstoilla kirjoittaneet opettajat ovat olleet huolestuneita suurten opetustilojen rauhattomuudesta.

Onko tämän sorttinen ilmiöopetus tällaisissa rauhattomissa opetustiloissa se, jota me Asikkalassa kaipaamme? Näin voidaan päätellä, kun lähes ainoa peruste vanhojen terveiden koulurakennusten purkupäätöksille oli, että nykytilat eivät sovellu uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.
 

Sunnuntaisuomalaisessa (ESS 1.9.) oli pitkä artikkeli Jyväskylä normaalikoulun eli Norssin opetuksesta. Koulu on harjoittelukoulu, jossa lähes kaikki Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijat käyvät harjoittelemassa.

Artikkelissa todetaan, että uusimmassa opetussuunnitelmassa edellytetään kouluilta vähintään yhtä selkeää teemaa, projektia tai jaksoa, jossa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöä ja käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista. Siis kokonaisvaltaisen hahmottamisen harjoittelua, kuten asia aiemmin ilmaistiin. Norssin koulurakennus on vanha ja hieman sokkeloinen, muttei sitä ole suunniteltu purettavaksi näiden opetusmetodien perusteella.
 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi, toimii opetushallituksen alaisena itsenäisenä virastona, jonka tehtävänä on päätöksentekoa ja kehittämistyötä varten tehdä opetukseen liittyvää arviointia.

Karvin kolmen tutkijan Salla Venäläisen, Jaana Saarisen ja Mikko Viitalan lehtikirjoitus (HS 1.9.) oli otsikoitu: ”Opetussuunnitelma on jätetty tietoisesti väljäksi” ja todetaan, että opetussuunnitelman perusteista on tehty syntipukki suomalaisen perusopetuksen ongelmiin. Opetussuunnitelma ei pakota oppilaita olemaan täydellisen itseohjautuvia liian nuorena, ei pakota lopettamaan opettajakohtaista oppimista eikä luopumaan luokkahuoneista.
 

Nyt päätöksentekijöiden olisi syytä myös itse paneutua ilmiöoppimiseen eli tarkastella koulun rakentamista tai saneeraamista kokonaisvaltaisesti hahmottamalla ensin, miltä osin hankkeesta on annettu riittävästi oikeaa tietoa ja miltä osin valmistelu on tapahtunut yksipuolisesti.

Olisi myös erinomainen tilaisuus käydä Lahdessa tutustumiskäynnillä kolmessa vanhassa koulussa – Lahden Yhteiskoulu ja sen ostama vanha Vuorikadun kansakoulu sekä Anttilanmäen kansakoulu, jossa nyt syksyllä saneerauksen jälkeen aloitti ruotsinkielinen koulu.

Antti Vilppula
Asikkala

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi