Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Jos perustaidot eivät ole hallussa, ei oppivelvollisuusiän nosto takaa tutkintoa

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi ansiokkaasti Rinteen hallituksen tavoitteesta nostaa oppivelvollisuusikää kattamaan toinen aste (ESS 17.8.19).

Opetusministeri Li Andersson on luvannut uudistuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset eduskuntaan niin, että uudistus saataisiin voimaan jo 2021. Aikataulu vaikuttaa koulutuksen järjestäjien näkökulmasta kunnianhimoiselta.

Oppivelvollisuuden pidentäminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, sen kun nostetaan ikärajaa, mutta kun vähän pysähtyy miettimään, ei valmistelu olekaan niin yksinkertaista. Avoimia kysymyksiä on paljon, lähtien siitä, mihin lakiin tai lakeihin nosto kirjataan. Entä mitä oppivelvollisuuteen lasketaan kuuluvaksi?

Voiko toisen asteen suorittaa muuten kuin osallistumalla järjestettyyn koulutukseen? Kenellä on valvontavastuu oppivelvollisuuden noudattamisesta? Entä miten ja ketä velvollisuuden laiminlyönnistä mahdollisesti sanktioidaan.

Saavatko esimerkiksi konservatoriossa musiikinopiskelijat maksuttomat soittimet?

Hallitusohjelmassa luvataan myös korvata oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti. Lisäksi noston myötä toisen asteen koulutus muuttuu maksuttomaksi. Tarkoittaako tämä myös koulumatkojen maksuttomuutta?

Entä mitkä välineet ovat opiskelijoille maksuttomia, saavatko esimerkiksi konservatoriossa musiikinopiskelijat maksuttomat soittimet? Entä miten muualla kuin kotona asuvien kustannukset korvataan? Miten vaihto-oppilasvuosi vaikuttaa maksuttomuuteen?

Aikataulun kiireellisyyttä kannattaa miettiä siksikin, että uudistuksen toimeenpanijat, koulutuksen ammattilaiset, sitoutuvat kokonaisuuteen. Näin toimeenpanovaiheessa kaikilla on yhteinen käsitys esimerkiksi siitä, mitkä kustannukset kuuluvat uudistukselle varatun 107 miljoonan euron piiriin.

Onhan aiemmin pelkästään maksuttomien oppimateriaalien osalta opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä päätynyt jopa 142 miljoonan kokonaiskustannuksiin, ilman matkakuluja.

Sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna yksikin koulupudokas on liikaa. Keskeisintä ongelman ratkaisun kannalta on pureutua putoamisen syihin. Mitkä syyt johtavat siihen, että osa nuorista ei saavuta toisen asteen tutkintoa?

Monesti juurisyyt ovat nähtävissä varhain. Oppivelvollisuusiän nosto edellyttääkin myös perusopetuksen vahvistamista. Jos perustaidot – lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen – eivät ole toisen asteen alkaessa hallussa, ei pelkkä oppivelvollisuusiän nosto takaa toisen asteen tutkintoa.
 

Laura Rissanen
johtaja
Sivistystyönantajat

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi