Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Vesitie Porvoosta Pihtiputaalle hyödyttäisi monella tavalla

Vesiliikenteestä todetaan uusimmassa hallitusohjelmassa seuraavaa: ”Suomen infraverkko merellä ja sisävesillä rakentuu ja tukee tasapainoisesti koko maan huoltovarmaa, kilpailu- ja uudistumiskykyistä, resurssiviisasta ja kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä. Väylien rakentamisessa painotetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvaa vahvistavia hankkeita. ”

Liikennepoliittisissa tavoitteissa EU kannustaa ja tukee raskaiden kuljetusten siirtämistä maanteiltä vesi- ja rautateille. Osatavoitteena on ympäristöystävällisten rautatie- ja vesiliikenneteiden kehittäminen, mutta samalla halutaan säilyttää valinnanvapaus eri kuljetusmuotojen välillä. Suomella on EU:n parhaat mahdollisuudet kehittää ympäristöystävällistä kuljetusjärjestelmää vesitieverkkoamme pitkin

Hallitusohjelma suorastaan yllyttää rakentamaan ja tukemaan uusiutuvaa energiaa käyttäviä laitoksia, joista tärkeimpiä ovat vesivoimalaitokset.

Vesistöt ovat kautta aikojen olleet suomalaisen matkailun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Tätä imagoa on matkailumarkkinoinnissa käytetty hyväksi jo yli sadan vuoden ajan, sillä ensimmäiset järvimaisemaan liittyvät imagoesitteemme ovat jo 1800-luvun loppupuolelta.

Maaseutumatkailu olikin kauan aikaa sitä perinteistä matkailua, jossa järvimaisemaa ihailtiin ikään kuin objektina jostakin kauempaa, korkean vuoren päältä tai hitaasti lipuvan sisävesilaivan kannelta.

Porvoonjoen energialiikennekanavan laskennalliset hyödyt ovat yhteensä 309 miljoonaa euroa.

Porvoonjoen energialiikennekanavan rakentamisen tarkoituksena on mahdollistaa laivaliikenne Porvoosta Vesijärvelle, Päijänteelle, Keiteleelle ja aina Pihtiputaalle saakka. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää Porvoonjoen käyttämätön vesivoimapotentiaali.

Suunniteltujen laivasulkujen lukumäärä on yhdeksän kappaletta. Putouskorkeus välillä Vesijärvi–Porvoo on 81,5 metriä. Sulkujen pituuden ja leveyden määräävänä tekijänä on toisaalta Vesijärven kulkuväylien syväys sekä Vääksyn kanavan mitoitus.

Porvoonjoessa sijaitsee tällä hetkellä kolme vesivoimalaitosta. Sulkujen yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi kahdeksan tunnelivesivoimalaitosta. Rakenteellisin toimenpitein Porvoonjoen saasteettomaksi, uusiutuvaksi lisäenergiaksi saadaan 55 gigawattituntia vuodessa.

Toteutuessaan hankkeesta aiheutuvat hyödyt koostuvat muun muassa seuraavista osa-tekijöistä: tavaraliikenne, matkailu, vapaa-ajan veneily, vuokraveneily, energian tuotanto, tulvien poistuminen, kalatalous, kiinteistövero, kiinteistöjen arvon nousu, hankkeen työllisyysvaikutukset. Porvoonjoen energialiikennekanavan laskennalliset hyödyt ovat yhteensä 309 miljoonaa euroa.

Kustannusarvion laatimista varten on suoritettu Porvoonjoen pituus- ja poikkileikkausmittaukset ja maaperätutkimuksia. Toteuttamiskustannukset ovat 268 miljoonaa euroa. Suunnitteluun ja toteuttamiseen on aikaisempien tapausten nojalla saatavissa Euroopan Unionin rahoitusavustusta 35–50 % rakentamiskustannuksista.

Käyttökustannuksista noin viidesosa tulisi ulkomaalaisista lähteistä ja kunnossapitoon liittyen veden pinta kestää kulutusta parhaiten ja on helppohoitoinen tietyin, veden puhtauden ylläpitämiseen liittyvin edellytyksin.

Erkki Ollila, DI

Suunnittelutoimisto W.E.T

Lahti

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi