Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Valokuitu saattaakin olla hyvä sijoitus Padasjoelle

Padasjoen kunta on käyttänyt jo noin 1,5 miljoonaa euroa valokuituyhteyden rakentamiseen kunnan alueelle. Työt kylissä jatkuvat edelleen ja loppulasku voi siitä vielä kasvaa. Työt aloitettiin jo vuonna 2012.

Kuituhankkeen kalleudesta on ehditty arvostella Padasjoen eläköitynyttä kunnanjohtaja Heikki Jaakkolaa. Yhden liittymän hinnaksi on saatu jopa 25 000 euroa. Se on moninkertainen naapurien Asikkalan ja Kuhmoisten vastaaviin hankkeisiin verrattuna.

Padasjoen yrityskummi Jaakko Nevanlinna pyrki laajakaistatyöryhmässä kyllä neuvomaan, kuinka saadaan valokuituyhtiö pystyyn niin, että rakentaminen ei söisi kunnan rahoja. Hän lupautui järjestämään hankkeen läpiviemiseksi niin sanottua EIB-rahoitusta. Se ei kiinnostanut kunnan johtoa.

Samalla Nevanlinna kertoi työryhmässä, miten saataisiin mahdollisimman paljon valokuitua käyttäviä asiakkaita. Neuvot ja arvostelu eivät olleet kuitenkaan hanketta vetävien mieleen, ja Nevanlinna lähti ryhmästä.

Käytössä Padasjoella ovat tietysti myös normaalit netti- ja kännykkäyhteydet. Kunnantalolle ja kirjastoon on järjestetty kaikkien käyttöön tarkoitettu valokuituyhteys. Tiloja on myös vuokrattavana.

Valokuituhanketta vetäneen Jaakkolan tukistelu voi parhaassa tapauksessa osoittautua hieman ennenaikaiseksi, sillä valokuitua tarvitaan nopeasti lisääntyvässä etätyössä.

Euroopassa etätyön kasvu on viidessä vuodessa yli sata prosenttia.

Parhaillaan etsii Padasjoen uutena kunnanjohtajana työnsä juuri aloittanut Petri Koivula viisasten kiveä kunnan nostamiseksi jyrkentyvästä alamäestä. Ovathan väkimäärä ja työpaikat vähentyneet jo vuosia. Lisäksi ikärakenne on liiaksi vanhusvoittoinen. Jaakkolan 17 vuotta kestäneenä johtajakautena kunnan väkimäärä väheni noin 800 henkilöllä.

Taitavasti junaillen yhdeksi vipuvarreksi pitkällisen taantuman selättämiseen voitaisiin valjastaa etätyöhön erittäin sopiva supernopea valokuitu. Se kymmenkertaistaa nettinopeudet nykyisestä. Etätyön suurin potentiaalinen joukko löytyy Padasjoen yli 6 000 vapaa-ajanasukkaan piiristä. Heidän ammattiensa kirjo on todella laaja. Pitäjässä on noin 2 800 kesämökkiä.

Elinkeino- ja työministeriön tuore selvitys todistaa, että kesämökkiläiset tuovat mukanaan leipää ja toimeentuloa maaseudulla vakinaisesti asuville. Väheksyä ei sovi sitäkään, että lisääntyvät etätyöt ja ihmisten eläköityminen mahdollistavat vapaa-ajanasuntojen muuttamisen aikaa myöten pysyviksi asunnoiksi. Se lisäisi Padasjoen kipeästi kaipaamia verotuloja ja työpaikkoja.

Etätyöt maaseudulla ja kakkosasunnoilla lisääntyvät Suomessa kovaa vauhtia. Vapaa-ajan asumiseen käytetään maassamme 7,4 miljardia vuodessa. Se työllistää noin 90 000 ihmistä. Eniten niitä on päivittäistavarakaupassa (26 700). Lähes yhtä paljon työllistää vapaa-ajanasuntojen rakentaminen ja korjaaminen. Rahaa virtaa niiden myötä myös Päijät-Hämeeseen ja Padasjoelle.

Etätyöskentely on kasvanut neljässä vuodessa Suomessa 30 prosenttia. Yli viidesosa työssä käyvistä suomalaisista hyödyntää etätyömahdollisuuksia. Euroopassa etätyön kasvu on viidessä vuodessa yli sata prosenttia. Yhdysvalloissa on arvioitu, että maan työntekijöistä enemmistö toimii etätyöntekijöinä vuoteen 2027 mennessä.

Jaakko Ritamies, toimittaja, Padasjoki

Lue myös: Nettiruuhkien poistajaa odotetaan vesi kielellä - milloin tulevat 5G-verkot, entä ensimmäiset laitteet?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi