Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Maakuntajohtaja Laura Leppänen: Yhteistyöhakuisuus ja positiivinen tulevaisuuskuva paistavat kirkkaina

Mitä tiesin Päijät-Hämeestä ennen tammikuista muuttoani maakuntaan? Minulle kerrottiin, että ”siellä on vahvoja kuntia, Hollola ja Sysmä – emäpitäjiä, näkyy nykypäivässäkin itsenäisyytenä. Lisäksi urheilu- ja ympäristökaupunki Lahti. Todella hienoa järvimaisemaa, erityisesti Asikkalassa. Maakunnasta löytyy yhteisöllisyyttä ja halua kehittää maakuntaa. Positiivinen draivi päällä.”

Tuli sitä toisenlaistakin saatetta matkaan. ”Keskuskaupungin ja muun maakunnan välillä on eripuraa. Nuorisotyöttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Maakunnalla ei ole edes kunnollista identiteettiä”.

Näillä eväillä lähdin aloittamaan maakuntajohtajan pestiä. Osa kertomasta on osoittautunut todeksi. Osa harhaksi. On totta, että päijäthämäläisyys ei loista vahvimpana maakuntaidentiteettien joukossa.

Maakunnan muotoutumiseen vaikuttaa joukko yhdistäviä ja erottavia tekijöitä. Osalla maakunnista on taustansa kulttuurisen pohjan omaavissa historiallisissa maakunnissa. Osa maakunnista on syntynyt verrattain myöhään, viimeisimpänä Päijät-Häme.

Päijät-Hämeen maakunta täyttää kaikki historioitsijoiden osoittamat maakuntakriteerit – liikenneyhteyksiin, talouselämään, palvelu- ja väestörakenteeseen sekä työssäkäyntiin liittyvät tekijät. Myös pehmeämmillä arvoilla, kielellä, murteella ja kulttuurilla on oma osansa.

Maakuntien syntyyn ovat vaikuttaneet kotiseutuhengen herääminen ja alueellinen ylpeys, mikä on ilmennyt maakunnallisina sanomalehtinä, maakuntalauluina ja -symboleina.

Nykyään maakuntien toiminta ja tavoite ovat muutakin kuin pehmeitä arvoja ja symboleita. Maakunnan etujen – on kyse elinkeinoelämästä, liikenneyhteyksistä tai yliopistokoulutuksesta – puolustaminen ja edunvalvonta edellyttää maakunnan toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Yksin ei pärjää, kavereita tarvitaan.

Mitä, jos omaksuisimmekin uudenlaisen puhunnan tavan ja ylpeys kunnastamme ja maakunnastamme näkyisi ja kuuluisi, pitkälle?

Maakunnat muodostuvat kunnista, jotka kilpailevat asukkaista, työvoimasta ja investoinneista. Päijät-Hämeelle erityisen tärkeää on nostaa maakunnan myönteistä imagoa ja positiivista mielikuvaa. Vahva tunne omasta maakunnasta saa meissä aikaan halua muuttaa ja kehittää asioita.

Myönteinen maakuntakuva edesauttaa alueiden välisessä kilpailussa. Imagon, mielikuvan ja identiteetin rakentamiseen osallistumme kaikki – sanoilla ja teoilla rakennamme positiivista tulevaisuuskuvaa Päijät-Hämeestä.

Äkkiseltään voisi ajatella, että asukkaan kokemaa identiteettiä haastavat tänä päivänä muuttoliike, kaupungistuminen ja globalisaatio. Tämä ei kuitenkaan ole heikentänyt alueellisia ja paikallisia identiteettejä. Tutkimuksissa on puhuttu paikallisuuden uudesta noususta.

Maakunnan toiminnan kannalta tärkeitä ovat myös maakunnan institutionaaliset rakenteet – sille osoitetut hallinnolliset ja lakisääteiset tehtävät. Maakunnan liitto on Päijät-Hämeessä ainoa lakisääteinen, maakunnan kokoinen julkinen monialainen organisaatio, jota poliittisesti johdetaan.

Institutionaalisena rakenteena myös sote-palveluilla on keskeinen osansa maakunta-ajattelussa, vaikka rajat eivät maakuntarajoja mukailekaan.

Ehkä aika on muuttunut. Tai ehkä maakuntajohtajan matkaan saatelleet kertojat olivat väärässä. Ennakko-olettamuksista huolimatta yhteistyöhakuisuus ja positiivinen tulevaisuuskuva ovat paistaneet kirkkaina.

Positiivista kierrettä synnytetään positiivisella asenteella, yhteistyöhalukkuudella, avoimuudella ja lopulta omilla ja yhteisillä teoilla. Mitä, jos omaksuisimmekin uudenlaisen puhunnan tavan, ja ylpeys kunnastamme, ja maakunnastamme näkyisi ja kuuluisi, pitkälle?

Suomen johtava ympäristökaupunki Lahti, Suomen kekseliäin Youtube-mainos Padasjoelta, Suomen tuloksekkain urheiluopisto Vierumäellä. Suomen kaunein maakunta Päijät-Häme.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Päijät-Hämeen maakuntajohtaja
Laura Leppänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi