Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Keskuskunnassa ympäryskunnista työssä käyvät vievät kunnallisverot osin ”virheellisiin” osoitteisiin

Hilkka Kemppi (kesk.) kuvasi kolumnissaan Etelä-Suomen Sanomissa (3.8.) elämää kesäkauden ajan kestävässä suurkaupungissa. Kuten useimmilla suomalaisillakin sesonkisuurkaupungin elämä on kesällä auvoista, mutta rahavarojen riittävyyden kanssa on aina jonkinlaista painimista.

Sen jälkeen hän listasi nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta sinänsä positiivisia asioita. Kirjoittaessaan, että ”Myös kuntien taloutta kohdellaan eriarvoisesti. Kunnan palveluiden käyttäjämäärät eivät kohtaa todellisuutta, kuntaverojen prosentit heittelevät läpi Suomen ja verot päätyvät osittain virheellisiin osoitteisiin”, hänen näistä tekemänsä johtopäätös, että kuntavero tulee voida jakaa kotikuntien välillä, johtaisi todella verojen päätymiseen virheellisiin osoitteisiin.

Kesämökkikunnissa tonttien kaavoituksen sekä teiden ja mahdollisen kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen kunnan palveluita ei paljoa tarvita ja mökkiläiset tuovat verotuloja käyttäessään kunnan yksityisiä palveluita.

Maakuntien keskuskunnassa työssäkäyvien ympäryskuntien asukkaiden voidaan katsoa vievän kunnallisverot osin ”virheellisiin” osoitteisiin. Päijät-Hämeen liiton vuoden 2015 tilaston mukaan 31 prosenttia Asikkalan työssäkäyvistä käy töissä Lahdessa, Hollolan (sis. Hämeenkoski) työssäkäyvistä 53 prosenttia ja Orimattilan työssäkäyvistä 29 prosenttia.

Heidän työpaikoilleen keskuskunnat järjestävät kunnallistekniikan – kadut ja tiet, kaapeloinnit ja niin edelleen, ja huolehtivat kaupunkiympäristön ajantasaisuudesta, mutta ympäryskunnista työssäkäyvät eivät osallistu veroillaan niiden maksuihin – ainoastaan keskuskunnan asukkaat.

He eivät myöskään osallistu teattereiden, konserttitalojen, ja vastaavien kustannuksiin, vaikka niitäkin välillä hyödyntävät. Lippumaksut eivät kata kaikkia kustannuksia.

Kesämökkikunnissa mökkiläiset tuovat verotuloja käyttäessään kunnan yksityisiä palveluita.

Edellisen hallituksen aikana Anu Vehviläinen (kesk.) totesi, että tulevan sote-uudistuksen jälkeen kuntien nykyinen rakenne on liian raskas jäljelle jääville toiminnoille. Tähän liittyen hän asetti työryhmän pohtimaan ”maakuntien” ja kuntien välistä työnjakoa ja organisaatioita. Samaa asiaa miettivät myös eri maakuntaliitot ja yliopistot yhdessä.

Samoin Anu Vehviläinen on todennut, että huomioiden syntyvyyden, ikärakenteen, elinkeinorakenteen ja verotulojen kehityksen, alle 10 000 asukkaan kuntien on syytä miettiä mahdollisuutta liittyä naapurikuntien ja -kaupunkien kanssa, ja että emme saa ajatella liian järjestelmäkeskeisesti, vaan keskiössä täytyy olla kuntien asukkaiden.

Toivottavasti jonain päivänä voimme irrottautua kuntarajojen kahleista ja mennä kohti paremmin toimivaa Suomea.

Timo Ojala

Lahti

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi