Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Eläkeläisten ostovoima enää 50 prosenttia palkansaajan ostovoimasta!

Taitetun palkkaindeksi poistaminen vauhdittaisi rahan kiertoa.

Uudella hallituksella olisi erinomainen mahdollisuus lisätä verotuloja korottamatta veroja. Tämä toteutettaisiin poistamalla ”taitettu palkkaindeksi”. Näin työeläkkeet palaisivat 1995 rakenteeseen ja tekemällä samalla työeläkkeisiin keskimäärin kahdeksan prosentin tasokorotus. Tämä toisi eläkkeensaajille lisää eläkettä 2,5 miljardia euroa ja valtion kirstuun lisää verotuloja miljardi euroa.

Näin saamillaan veroilla valtio voisi korottaa myös kansan- ja takuueläkkeitä sekä oikaista indeksin rakennetta niin, että palkkaindeksisidonnaista osuutta korotettaisiin 15 prosenttia. Tällä menolla vaikka pysäytettäisiin heti palkansaajien ja yritysten maksamat eläkemaksut, kassat riittäisivät jopa seitsemän vuotta.

Eläkeläisten ostovoiman kohoaminen vilkastuttaisi kotimarkkinoiden palvelu- ja tuotekysyntään, joka edelleen tuottaisi uusia työpaikkoja ja viime kädessä jatkuvaa verotuloa valtiolle.

Asiaa ei hallitus kuitenkaan näy vielä ymmärtävän, koska kun perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Ville Tavio kysyi 25.6. eduskunnan täysistunnossa ”milloin (Antti) Rinteen (sd.) hallitus aikoo auttaa työeläkeläisiä ja korjata pääministeri Paavo Lipposen (sd.) aikoinaan tekemän taitetun indeksin”. Pääministeri Rinne selvensi Taviolle, että ”mitään tällaista ei ole tulossa ja hallitus ei korjaa taitettua indeksiä”.

Taitettu palkkaindeksihän otettiin Lipposen hallituksen keinovalikoimaan korkeintaan 3–4 vuotta kestävänä väliaikaisratkaisuna 1990-luvun alussa.

Väliaikaisratkaisua on kestänyt 24 vuotta ja purkulupauksesta on jäljellä vain se, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan 1995 vuoden 36 miljardista nykyiseen 202 miljardiin euroon. Vastaavana ajankohtana ansiotasoindeksi on kasvanut vuoden 2018 loppuun mennessä 96,7 prosenttia, mutta eläkeindeksi vain 48,8 prosenttia.

On vaikea ymmärtää, miksei ensiaskeleitaan ottavan hallituksen hallitusohjelmassa ole kirjausta taitetun indeksin poistamisesta, sillä eihän eläkejärjestelmällämme ole tarkoitus kasvattaa kansallisvarallisuuttamme – vieläpä sijoitettuna 75 prosenttisesti kansainvälisille pääomamarkkinoille – vaan huolehtia pääoman tuotolla myös sen sukupolven, joka nosti Suomen yhdeksi maailman vauraimmista maista, vanhuuden päivistä.

Eläkeyhtiöt syöttävät mieliimme 2,5 ja 3,5 prosentin sijoitustuottoja, kun esimerkiksi Helsingin pörssissä 31 markkina-arvoltaan suurimpien yritysten keskimääräiset vuosituotot ovat olleet viimeiset kolme vuotta 12,3 prosenttia.

Jos rahastojen tuottoprosentti olisi kaikissa eläkeyhtiöiden rahastoissa ollut sama kuin julkisissa (kuusi prosenttia suurempi), niin viimeisen 20 vuoden aikana koko varanto olisi kasvanut nykyiseen verrattuna yli puolitoistakertaiseksi. Se tarkoittaisi, että kokonaisvarannosta ”puuttuisi” 108 miljardia euroa. Toisaalta globaalisti lasketaan Suomen kokoisen kansantalouden eläkepuskuriksi riittävän 60 miljardia euroa.

Lisäksi eläkerahastoista annetaan ymmärtää että rahastoista ja rahastojen tuotoista olisi monena vuonna jouduttu maksamaan eläkemaksuja. Kuitenkin vuodesta 1962 alkaen olevat viralliset tilastot osittavat toista.

Vain vuonna 2016 kun sijoitustuotot olivat 8,8 miljardi euroa, tuotoista käytettiin 2,2 prosenttia eläkemaksuihin. Myös vuonna 2017, kun rahastojen vuosituotot olivat 13,9 miljardia, siitä käytettiin 7,2 prosentti eläkemaksuihin. Vain viime vuonna tuotot jouduttiin käyttämään kokonaan ja pääomistakin tarvittiin 4,6 miljardi euroa eläkemaksujen maksamiseen.

Eläkeläisten painolastina ei ole yksinomaan heitä jatkuvasti köyhdyttävä taitettu indeksi, vaan myös eduskunnan päätös tasapäistää palkansaajat ja eläkeläiset siten, että eläkeläisten on maksettava lisäverona – kompensaationa palkansaajien maksamille työttömyys- ja työeläkemaksuille – yli 10 prosenttia korkeampaa veroa kuin mitä vastaavasta palkkatulosta maksetaan.

Niinpä keskiverto 1 500 euroa kuussa eläkettä saava maksaa eläkkeestään 14,5 prosenttia veroa, kun vastaavasti 1 500 euron kuukausipalkkalaisen veroprosentti on 4,5 prosenttia. Ja esimerkiksi, jos osa-aikatyössäsi kuukausitilisi jää alle 1 400 euron, veroprosenttisi on nolla. Eläkeläinen sitä vastoin maksaa vielä 1 000 euron eläkkeestäkin veroa useita prosentteja.

Valtio saattaa rikkoa tässäkin kohden itse perustuslain 2. luvun 6. pykälää, sillä kansalaisia ei saa asettaa erilaiseen asemaan esimerkiksi iän perusteella. Tämäkin perustuslain vastainen toimi vähentää 1,4 miljoonan eläkeläisen vuotuista ostovoimaa noin 2,5 miljardia euroa.

Heikki Elonheimo
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi