Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Jukka Oksaharjun kolumni: Kehitysyhtiö Vake kuuluu marginaaliin

Valtion kehitysyhtiö Vake on lähtenyt hitaasti liikenteeseen. Sen strategian laatiminen, johdon rekrytoiminen ja pääomien saaminen toiminnan mahdollistamiseksi kestivät Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kauden loppusuoralle. Sitten maan hallitus erosi ja asiat jämähtivät.

Vakeen ehdittiin siirtää valtion omaisuutta liki kahdella miljardilla eurolla. Toistaiseksi kehitysyhtiö on saanut aikaan lähinnä kuluja.

Ylipäätään julkinen innovaatiotoiminta on päätynyt Suomessa tuuliajolle vailla suuntaa ja jopa vailla määränpäätä. Osaltaan tästä viestii Vaken lyhytaikaisen toimitusjohtajan Taneli Tikan tuore eroilmoitus.
 

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) aikoo arvioida uudelleen valtion omistusten hallinnan roolituksen. Vakea kehitettäneen suuntaan, jossa sen tarkoituksena olisi tuottaa lisäarvoa suhteessa yksityisiin ja muihin valtiollisiin toimijoihin innovaatio- ja teknologiakentässä. Vaken pelikentäksi muodostuisi kehitysalue, johon ei jostain syystä löydy muuta rahoitusta.

Tämä alue lienee rajallinen. Kaupallisesti potentiaalinen startup-yritys saa pääomasijoittajilta markkinaehtoista rahoitusta toiminnalleen. Asetelma, jossa valtio lähtee omistajan roolissa luomaan markkinoita, lähestyykin valtiososialismia. Toisaalta valtiolla on jo useita omistamisen välineitä, kuten Business Finland, Solidium ja Teollisuussijoitus.
 

Elinkeinoministeri Katri Kulmunilta (kesk.) voi aiheellisesti kysyä, miksei nykytoimijoita pääomiteta lisää ja karsasteta uusia kuluja?

Vastaus voi olla yksinkertainen. Poliitikkojen ymmärrys viennin edistämisestä näyttää rajoittuvan täyden kattauksen tutustumismatkoihin Piilaaksoon. Alustatalousyhtiön vieraana saa poseerata parissa kiiltokuvassa, jotka kelpaavat virikkeiksi sosiaaliseen mediaan. Vastaanottavan isännän silmin tällaiset valtiolliset lähetystöt kuitenkin näyttäytyvät kehitysmaatason virityksinä.

Yrityksiä ei pitäisi vain puskemalla puskea uusille markkinoille.

Innovaatiokentässä on paikallaan verrata Vaken muskeleita kansainvälisesti. Viime vuonna globaalit teknologiayhtiöt käyttivät Vaken kaikkiin resursseihin nähden yksistään yritystasolla lähes kymmenkertaisen summan tutkimukseen ja kehitykseen. Amazon.comin t&k-budjetti ylitti 16 miljardia dollaria. Googlen emoyhtiö Alphabetin vastaava budjetti oli 14, Microsoftin 12 ja Applen 10 miljardia dollaria. Facebook kehitti 6 miljardilla dollarilla.

Pelintekijäksi saati sitten ratkaisijaksi Vakesta ei parin miljardin euron pelimerkeillä ole. Olisiko sittenkin viisainta tukea verotuksella suomalaisia suuryrityksiä, joilla on riittävät rahkeet?
 

Yrityksiä ei pitäisi vain puskemalla puskea uusille markkinoille, vaan pikemminkin edistää luovaa tuhoa. Umpihankeen suuntautuvan strategian yritys ei pitkäkestoisesti hyödy valtion tarjoamista pääomista tai poliitikon avaamista ovista, jos markkinoilla rahanarvoinen kehityshakuisuus uupuu.

Olennaista olisi taata, ettei Vakesta tule poliitikkojen ohjauksella yhtä uutta haitallista yritystuen muotoa. Koska yritykset useimmiten mitoittavat innovaatiotoimintansa laajuuden riskinsietokykynsä mukaan, valtion kannattaisi osarahoituksella kannustaa yrityksiä lisäämään innovaatiotoimintaansa. Yrittäjän omaakin panostusta vaatimalla valtion tukitoimet valikoituisivat edes osin markkinalähtöisesti.

Jukka Oksaharju

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Jukka Oksaharju
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi