Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Tarja Filatov: Onko peruskoulu pakko, velvollisuus vai oikeus?

Uuden eduskunnan ensimmäinen varsinainen keskustelu koski hallitusohjelmaa. Yksi on varmaa: retoriikka kovenee. Toivottavasti se ei tarkoita faktojen vähentymistä.

Nykyisen hallituksen linja on hyvin erilainen kuin edeltäjänsä. Hyvinvointivaltiota halutaan rakentaa, ei purkaa ja markkinaehtoistaa. Panostuksia lisätään muun muassa hoivaan, koulutukseen ja investointeihin.

Koulutukseen panostetaan, varhaiskasvatuksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen asti. Lisäykset eivät kata kaikkia aiempia leikkauksia, mutta ottavat ison askeleen parempaan.

Oppositio kritisoi ja kyseli, unohtaako hallitus työnantajat ja heidän tarpeensa. Ei unohda.

Koulutustason nostoon, hakijasuman purkuun sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Tällä tavoitellaan koulutusasteen nostoa. Jos mitään ei tehtäisi, 1970-luvulla syntyneet jäisivät korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osaavan työvoiman turvaamiseksi oppivelvollisuusikää nostetaan kattamaan toinen aste ja opiskelusta tehdään maksutonta.

Nykyisin 16 prosenttia nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Tämä ei korjaannu pelkällä ikärajalla tai maksuttomuudella. Muuta tukea tarvitaan ja siihen panostetaan.
 

Lapsiperheet, jotka manaavat polttoaineen hinnan nousua, voivat miettiä, että koulukirjat muuttuvat maksuttomiksi. Jää reilusti voiton puolelle.

Kokoomus vastustaa oppivelvollisuusuudistusta yhtä kiihkeästi kuin aikanaan peruskoulua. Eivät kannata pakkoa. Onko peruskoulu pakko, velvollisuus vai oikeus?

Ehdin itse käydä pari vuotta oppikoulua ennen kuin pääsin peruskouluun. Sanon, että pääsin, koska tiedän, että naapurin yksihuoltajan pojat ohjattiin kansalaiskouluun. Kyse oli rahasta. Päätä kyllä olisi riittänyt.

Koulutuksen panostukset ovat ehdottomasti plussaa Suomelle. Niitä kritisoitiin, koska osa on väliaikaisella rahoituksella. Kritisoijat unohtavat, että niin olivat edellisenkin hallituksen kärkihankkeet.
 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen.

Hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään lailla. Henkilöstön lisäys toteutetaan asteittain käynnistämällä tavoitteellinen kehittämisohjelma, jolla rahoitetaan polkua kohti uskottavaa ja vanhusten riittävän hoivan turvaavaa mitoitusta.

Tämä siksi, että äkkinäinen pakkolaki saattaisi viedä resurssit kotihoidolta. Hallitus haluaa panostaa molempiin.
 

Hallitusohjelmaa on kritisoitu siitä, että investoinnit käsitetään laajasti. Minusta on hyvä, että investointina nähdään sosiaaliset innovaatiokokeilut. Jos ne ennaltaehkäisevät kuluja tai tuovat säästöä sekä toimivat muutoin hyvinvointia ja osaamista lisäävästi, niille kannattaa suunnata pysyvä rahoitus. Jos taas eivät tuota, niistä kannattaa luopua.

Hallituksen onnistuminen on työllisyyden kasvun varassa. Niin kuin kaikkien muiden hallitusten.

Oppositio kritisoi ja kyseli, unohtaako hallitus työnantajat ja heidän tarpeensa. Ei unohda. Hallitus kunnioittaa kolmikantaista valmistelua, ja siihen muuten kuuluu työnantajapuoli. Edellinen hallitus unohti työntekijäpuolen.
 

Tarja Filatov
Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Hämeestä.

Tarja Filatov
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi