Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Ympäristöllä ylikorostunut asema Lahden kehittämisessä – teollisuus nostettava sille kuuluvaan arvoon

Lahti elää teollisuudesta ja erityisesti vientiteollisuudesta. Teollisuuden rakenne on Lahdessa monipuolinen, ja perheyrittäjyys on ominaista toimialalle.

Kun Nastola, yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, yhdistyi 1.1.2016 Lahteen, sai Lahti merkittävän lisän teolliseen rakenteeseensa, muun muassa muoviteollisuuden muodossa.

Lahdessa on tällä hetkellä lähes 10 000 teollista työpaikkaa. Kun huomioidaan teollisuuden kerrannaisvaikutukset muilla toimialoilla, voidaan luku kertoa kahdella.
 

Lahti on viime vuosina panostanut vahvasti ympäristökaupunki-imagon rakentamiseen ja onnistunutkin jossain määrin muokkaamaan lahtelaisten suhtautumista ympäristöasioihin. Markkinoinnista huolimatta harva suomalainen mieltää Lahtea ympäristökaupungiksi, kuten Heikki Helin toteaa kirjoituksessaan (ESS 16.6.).

Petri Luumi nosti (ESS 16.6.) esiin kysymyksen, miten lahtelainen hyötyy mahdollisesta Euroopan vihreä pääkaupunki -tittelistä. Ympäristöalan yrittäjyydessäkään ei ole Lahden seudulla tapahtunut mitään lumipalloilmiötä, vaikka ympäristöteknologia nostettiin jo 2000-luvun alussa elinkeinostrategian kärjeksi.
 

Lahden eteläinen kehätie valmistuu ensi vuoden lopulla ja sen varrelle sijoittuu useita vetovoimaisia teollisuus- ja yritysalueita Lahden ja Hollolan kunnan alueella. Tonttimaata tulee tarjolle useita satoja hehtaareita, ja alueille on mahdollista syntyä useita tuhansia työpaikkoja.

Pippon alueelle taas sopisi hyvin moderni teollisuuskylä tai yrityspuisto.

Yritysalueet eivät nykypäivänä houkuttele yrityksiä pelkästään kunnallisteknisesti valmiina tontteina, vaan ne edellyttävät profilointia ja muuta ideointia erityyppisille yritysklustereille. Samoin tonttien markkinointiin on panostettava nykyistä enemmän.

Eteläisen kehätien yritysalueiden ideointiin, koordinointiin ja markkinointiin tulisikin palkata kehittämispäällikkö. Kehätielle olisi pikaisesti laadittava omat nettisivut ja otettava markkinoinnissa huomioon perinteisten keinojen lisäksi sosiaalinen media.
 

Kujala ja Nostava ovat hyviä esimerkkejä erityisesti logistiikkayrityksille sopivista alueista.

Pippon alueelle taas sopisi hyvin moderni teollisuuskylä tai yrityspuisto, joka tarjoaisi sijoittuville pk-yrityksille logistisen huippusijainnin, valtavat asiakasvirrat vieressä ja verkostoitumismahdollisuudet muiden yritysten kanssa.

Yrityspuiston ideoinnissa ja brändäyksessä apuna voisi olla tuore LUT-yliopisto.
 

Antti Iso-Sipilä

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi