Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Soten kariutuminen ei vienyt pohjaa perhekeskuksilta, vaan hyviä tuloksia on nähtävissä

Toimittaja Sanna Inkinen kirjoitti (11.6.2019) perhekeskustoiminnan epäselvästä tilanteesta ja perhekeskussuunnitelmien ”kyykähtämisestä” sote- ja maakuntavalmistelun kariuduttua.

Keski-Suomessa perhekeskustoiminnan kehittämistyötä on lähdetty tekemään kuntakohtaisesti jo vuonna 2015. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ei ole vienyt pohjaa perhekeskustoiminnalta.

Keski-Suomen kunnissa perhekeskustoiminta on edennyt Lape-muutosohjelman myötä. Töitä on toki vielä tehtävänäkin. Esimerkiksi Keuruulla, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla toimii fyysinen perhekeskus. Kannonkoskella ja Äänekoskella (uusi koulu syksyllä 2019) perhekeskustoiminta tapahtuu koulun tiloissa ja verkostoissa.

Jyväskylässä perhekeskustoiminta on rakentunut verkostomaisena 11 asuinalueelle sekä sähköiseen Perhekompassiin. Myös Hankasalmella ja Joutsassa on ryhdytty kokoamaan toimintaa ja palveluita, ja kuntiin on lähivuosina tulossa tilat perhekeskustoiminnalle.
 

Perhekeskusmallin ansiosta on syntynyt myös rahallisia säästöjä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Perhekeskusmalli luo rakenteen, joka kokoaa lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemat palvelut yhteen. Ydinajatus on, että lasten, nuorten ja vanhempien voimavarat vahvistuvat ja terveys ja hyvinvointi lisääntyvät.

Yhteisöllisyys ja vertaistuki vahvistuvat lapsiperheiden keskuudessa erimuotoisissa kohtaamispaikoissa, jotka ovat osa perhekeskuksia. Keskeistä on yhteinen tapa toimia ja huolehtia yhdessä perhekeskustoiminnan useista tehtävistä.

Näitä ovat muun muassa varhainen tuki, hoito ja kuntoutus lapsen, vanhemman sekä perheen että parisuhteen näkökulmasta.
 

Jyväskylän yliopiston Perhetutkimusyksikön tekemässä Perhekeskustoiminnan arvioinnissa vuosilta 2017–2018 on saatu hyviä tuloksia. Perhekeskustoimintamallin myötä lasten, nuorten ja perheiden kokema hyvinvointi ja osallisuus omissa asioissaan on lisääntynyt.

Toimintamallin myötä olemassa oleva toiminta ja toimijat tiedostetaan paremmin, jolloin yhteistyö ja vuorovaikutus on sujuvampaa ja päällekkäinen työ vähenee. Perheille tämä tarkoittaa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.

Keski-Suomessa perhekeskustoimintamallin kautta on saavutettu myös rahallisia säästöjä muun muassa erikoissairaanhoidon kustannuksista.
 

Toimintakulttuurin ja rakenteiden muutos vaatii aikaa. Kaikissa maakunnissa muutosagentit ovat edistäneet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkumista vuoden 2019 aikana.

On hienoa, että Lape-muutosohjelman sekä perhekeskustoimintamallin kehittämistyö jatkuu nykyisen hallituksen ohjelmassa vuosina 2020–2023. Parlamentaarisella, yli hallituskausien kestävällä muutostyöllä turvataan paremmin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kasvu.

On hienoa, että valtakunnan poliittiset päättäjät näkevät tärkeänä koko maata kattavan kehittämistyön jatkumisen tulevinakin vuosina.

Hanna Hämäläinen
LAPE-muutosagentti

Petri Oinonen
perhekeskuskoordinaattori
Keski-Suomi

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi