Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Jukka Oksaharju: Velkavuoren musta rinne

Suomeen on suunnitteilla on hallitusohjelma, jossa ei tarvitsisi lähteä leikkaamaan yhtään menoja. Silti kaavaillaan käytettävän merkittävästi lisää rahaa pysyviin menolisäyksiin. Linjaus johtaa, mitä ilmeisimmin siihen, että valtion tulopuolta pyritään paikkaamaan veronkorotuksin ja kertaluontoisin omaisuusmyynnein.

Jos tämä ei riitä, talousnäkymien luisun mustaan rinteeseen huomioiden on todennäköistä, että valtio päätyy taas lainaluukulle lisävelkaa anelemaan.

Täältä pesee ja linkoaa

Hallitusneuvotteluporukka näyttää siis olevan liikenteessä sillä asenteella, että täältä pesee ja tarvittaessa linkoaa. Otetaan vaikka lainaa ja kutsutaan kaikki nauttimaan siitä. Nyt ei juurikaan kuulla niitä puheenvuoroja, että talous olisi saatava kasvuun ennen kuin hyvää voitaisiin jakaa.

Edellisen hallituksen syntien listaan on nimetty ankara säästäminen ja ehkä erityisesti "vääristä paikoista" säästäminen. Todellisuudessa mitään ei ole kuitenkaan jäänyt säästöön. Ei ole jäänyt Juha Sipilän hallitukselta, eikä muuten ole jäänyt sitä edeltäviltä neljältä aiemmaltakaan hallitukselta. Näin on mahdollista sanoa tarkastellen valtionvelan kehitystä.

Hallituksilla sama soitin

Matti Vanhasen toinen hallitus (2007–2010) koki sekä finanssikriisin että Nokian matkaviestinten luhistumisen. Hallituskauden lopulla nähtiin myös ensi oireet eurokriisistä. Monellakin mittarilla Suomen talouden suuret myllerrykset kärjistyivät näihin aikoihin. Lopputuloksena valtionvelan määrä paisui hallituskaudella jopa miltei 20 miljardilla eurolla.

Mari Kiviniemen hallitus (2010–2011) joutui toimimaan kuvatulla tavalla varsin vaikeassa toimintaympäristössä. Tämän hallituskauden aikana velkaantuminen jatkui lähes viiden miljardin euron vuosivauhtia.

Jyrki Kataisen (2011–2014) ja Alexander Stubbin (2014–2015) hallitukset soittivat samaa soitinta edeltäjänsä kanssa. Isänmaa otti lisää velkaa viitisen miljardia euroa vuosittain.

Juha Sipilän hallitus (2015–2019) oli pitkästä aikaa ensimmäinen, joka sai jotain tolkkua velkaantumiseen. Koko hallituskautta tarkastellen valtionvelka kasvoi noin viisi miljardia euroa.

5 hallitusta, 50 miljardia velkaa

Viimeiset viisi hallitusta ovat yhdessä velkaannuttaneet Suomea noin 50 miljardilla eurolla. Ne ovat liki kaksinkertaistaneet valtionvelan määrän.

Talouden virkoamista ei silti ole havaittavissa, vaan viitevuoden 2018 hinnoin bruttokansantuote asukasta kohden on edelleen suurin piirtein vuoden 2008 tasolla. Urho Kekkosta lainaten tässä voisi lausua jotain tunareista.

Viime aikoina Suomi ei ole saanut säästettyä edes talouden suhdannehuipussa. Jatkossa väestö ikääntyy, ja talous hengittää entiseen tapaansa kansainvälisten kauppasotasuhdanteiden mukaan.

Nyt Suomen budjettitalouden korkokulut ovat vuosittain hieman yli miljardi euroa, mutta velkavuoren kasvu nostaa jatkuvasti vakavaa ylivelkaantumisriskiä koronnousun skenaariossa.

Sukupolvien eriarvoisuus

Kasvava velkavuori tarkoittaa viime kädessä lapsille lykättyä verotusta. Toimet eriarvoisuuden kitkemiseksi tänään voivat lopulta johtaa dramaattiseen eriarvoisuuden kasvuun sukupolvien välillä.

Siltä varalta, että hyvinvointivaltion kulisseja lisävelkaantumisen avulla pönkittävät voimat saavat hallitusvallan, kysyn pelonsekaisin tuntein Tuntematonta sotilasta lainaten: ”mihin täst sit ollenka lähretä, vissi helvetti ast?”

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija
Jukka Oksaharju
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi