Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Peruspalvelujen toimivuudesta pitää huolehtia – on uskallettava löytää tietoon perustuva tärkeysjärjestys

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei toteutunut viime hallituskaudella. Se on kuitenkin edelleen tarpeellinen. Etenkin perusterveydenhuollon toimivuuteen pitää panostaa.

Peruspalvelujen kehittämistä ja parantamista pitää jatkaa mahdollisia uudistuksia odoteltaessakin. Keskeistä on turvata yhdenvertainen palvelutoiminta, joka varmistaa myös toimintakyvyltään heikoimmille riittävän turvaverkon.

Uudistamistarpeita on tärkeää arvioida erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka hyvin palvelut kattavat perustellut tarpeet. Tietoja palvelutarpeista saadaan analysoimalla käytettävissä olevia taustatietoja eri näkökulmista ja täydentämällä tietoja kuntalaisilta kerättävän palautteen pohjalta.

On tarkasteltava monipuolisesti eri väestö- ja sosiaaliryhmien terveys- ja hyvinvointitietoja, jotta myös mahdollista erityishuomiota vaativat palvelunkäyttäjät tulevat huomioon otetuiksi. Säännöllisesti kerättävän hyvinvointitiedon on mahdollistettava oikeiden johtopäätösten tekeminen. Niiden pohjalta tarvitaan myös kykyä ja rohkeutta asettaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Erityistä huomiota päätöksenteon näkökulmasta kaipaavat ikääntyneiden ohella lapset ja nuoret kaikissa kunnissa.

Millaisia ovat ne sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon päijäthämäläiset haasteet, jotka vaativat paitsi toimenpiteitä, myös arvopohdintaa? Muutama keskeinen haaste voidaan nostaa tarkasteluun käytettävissä olevan tiedon pohjalta.

Ikäihmisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa edelleen. Heidän kohdallaan perinteisten riskitekijöiden merkitys ja painoarvo muuttuvat sairauksien yhteydessä. Tärkeiksi huomion kohteiksi nousevat toimintakyvyn heikentymisen varhaiset oireet ja raihnastumisen monet ilmenemismuodot.

Tästä näkökulmasta vanhusten palvelujen asianmukainen ja riittävä resursointi on välttämätöntä. Myös monisairaiden iäkkäiden potilaiden hoidon ja hoivan yksilöllisyyden vaatimukset korostuvat.

Väestön terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että Päijät-Hämeen väestön terveydentila ei keskimäärin poikkea koko maan tilanteesta, mutta kuntien väliset erot ovat suuria.

Tilanteesta saa käsityksen esimerkiksi tarkastelemalla kunnittain väestön ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia. Menetelmä on osaltaan käyttökelpoinen seurannan ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelun apuväline määrävälein toistettuna.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on välttämätöntä tarkastella laaja-alaisesti, jotta väestön hyvinvoinnin kuva piirtyy kokonaisena. On tärkeää tarkastella, mitä hyvinvoinnin tilasta kertovat esimerkiksi alueemme kuntien asukkaiden osallisuutta tai syrjäytymistä luotaavat tiedot.

Erityistä huomiota päätöksenteon näkökulmasta kaipaavat ikääntyneiden ohella lapset ja nuoret kaikissa kunnissa. Tällöin hyödyllistä tietoa ovat muun muassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä suhteessa ikäryhmään, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten aikuisten osuus.

Mainituissa ryhmissä useissa päijäthämäläisissä kunnissa tilanne on ollut pitkään huonompi kuin maassa keskimäärin. Samanlainen on ollut tilanne pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien osuudessa.

Elinympäristön terveyshaittoihin liittyy merkittäviä seurauksia myös Päijät-Hämeessä. Esimerkiksi kotien ja työpaikkojen kosteusvaurioihin liittyen on kunnissamme runsaasti henkilöjä, joilla on päivittäin tai lähes päivittäin ylä- tai alahengitystieoireita.

Sisäilman radon lisää keuhkosyövän riskiä. Pitkäaikainen liikenteestä ja poltosta aiheutuva pienhiukkasaltistus kasvattaa sydän- ja hengitystiesairauksien tautikuormaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin vastaamista vaikeuttaa se, että monissa alueemme kunnista mahdollisuudet rahoittaa palveluja ovat huonommat kuin maassa keskimäärin johtuen alhaisemmista verotuloista ja valtionosuuksista.

Rahoituksen epävarmuus jatkuu kunnes saadaan varmuus tai ainakin tietoa siitä, millainen sote-uudistus on tulossa ja miten se vaikuttaa palvelujen rahoitukseen. Lisäksi on tärkeää tietää, onko kunnille tulossa uusia rahoitettavia velvoitteita.

Pentti Lampi
lääkintöneuvos, kunnanvaltuutettu
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän valtuutettu (kok.)
Hollola

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi