Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Jukka Oksaharjun kolumni: Muuttoveron poisto lisäisi työllisyyttä

Kuva: Mustalampi Timo

Modulaarisesta rakentamisesta puhutaan kasvavassa määrin osana asumisen helpottamista. Lyhyellä aikavälillä merkittävästi nopeamman ja suuremman muutoksen yhteiskuntaan saisi kuitenkin aikaan muuttamisen helpottamisella.

Varainsiirtovero tuottaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kassaan vuosittain noin 840 miljoonaa euroa. Tästä verokertymästä jopa 85 prosenttia syntyy asunto- ja kiinteistökaupoista. Niissä yleensä ostaja maksaa velattomasta kauppahinnasta asunto-osakkeissa kahden prosentin ja kiinteistössä tai rakennuksissa neljän prosentin varainsiirtoveron.

VATT:n ja Helsingin kaupunginkanslian yhteistutkimuksessa havaittiin, että varainsiirtovero vähentää muuttoja sekä maakuntien sisällä että maakuntien välillä. Sanan maakunta voi vaivatta korvata sanalla työmarkkina-alue.

Veron kielteisten vaikutusten arvioitiin siis heijastuvan negatiivisesti työmarkkinoiden toimintaan. Tutkimuksessa selvisi sekin, että veron vuoksi kotitaloudet ovat taipuvaisia asumaan tilanteeseensa sopimattomissa asunnoissa.

Varainsiirtovero vähentää muuttoja.

Järjettömyys avautuu esimerkillä. Keijo asuu elinikänsä yhdessä ja samassa 150 000 euron arvoisessa asunnossa. Vuosittain hän maksaa kiinteistöveroa. Keijo ei kuitenkaan maksa varainsiirtoveroa koskaan, sillä ensiasunnon ostajilta sitä ei peritä.

Ulla asuu koko ikänsä samanarvoisessa asunnossa kuin Keijo. Erona Keijoon Ulla muuttaa neljästi elämäntilanteidensa vaihdellessa luontaisesti. Ulla maksaa vuosittain samat kiinteistöverot kuin Keijo – mutta Ulla maksaa myös 12 000–24 000 euroa varainsiirtoveroja. Muuttoverojen lopullinen määrä riippuu siitä, ovatko Ullan asunnot osakehuoneistoja vai omakotitalokiinteistöjä.

Esimerkiksi työn perässä muuttaminen tai elämäntilanteen muuttuessa asunnon vaihtaminen on tehty hintavaksi varainsiirtoverolla. Paradoksaalista on, että samaan aikaan television puhuvat päät ovat huolissaan työn tekijöiden ja tarjoajien kohtaamisesta sekä alhaisesta syntyvyydestä. Ehkä kannattaisi aloittaa siitä, että järjestelmän kannustimet ovat täysin pielessä.

Menetetyn verotuoton kompensoimiseksi tulisi tietenkin pohtia korvaavia tulonlähteitä valtiolle.

Yksi näistä voisi olla oman asunnon myyntivoiton verovapauden rajaaminen – verotetaanhan sitä muutakin pääomaa kaksin käsin.

Toiseksi voisi korottaa kiinteistöveroa. Sitä maksaisivat kautta linjan niin omakotiasujat kuin myös taloyhtiöissä asujat vastikkeen kautta.

Kolmanneksi voisi miettiä asumiseen liittyvien verotukien poistoa, kuten oman asunnon lainojen korkovähennysoikeudesta kokonaan luopumista.

Kaikkia veronkorotuksia voisi aikanaan purkaa asteittain, kun sujuva muuttoliike mahdollistaisi yhä useamman työllistymisen. Moni pääsisi irtautumaan yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa elämisestä. Tämä kohentaisi julkisen talouden rahoitusasemaa sekä kustannuksia pienentäen että verotuloja kasvattaen.

Valtaosa vaalilupauksistakin pohjautuu oletukselle työllisyyden kohentumisen jatkumisesta. Muuttoveron poisto on yksi harvoista jäljellä olevista ”helpoista” keinoista työllisyysasteen nostamiseksi edelleen.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Jukka Oksaharju
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi