Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Harrastustakuu vaatii nyt Suomessa tekoja eikä korulauseita

Päädyin vierailemaan Islannissa, sillä maassa tapahtuneet positiiviset hyvinvointiin liittyvät muutokset näyttävät tilastoissa mielenkiintoisilta. Kymmenen vuotta sitten olin opiskeluryhmäni kanssa jumissa Brysselissä, kun Islannin tulivuoren laajalle levinnyt tuhkapilvi pysäytti koko Euroopan lentoliikenteen ja meidät evakuoitiin lopulta bussikuljetuksella takaisin Suomeen.

Islannissa tapahtui 2008 surullinen pankkien romahdus, joka johti koko maan kriisiin, ylivelkaantumiseen, työttömyyteen ja niiden kautta johtaneisiin ongelmiin. Kymmenessä vuodessa Islanti on saatu jaloilleen. Tällä hetkellä työttömyys on hieman yli kaksi prosenttia, nuorten päihteiden käyttö on minimaalista, islantilaisista nuorista noin 99 prosenttia harrastaa jotakin lajia ja kalatalouden romahtamisen on paikannut turismi.

Päihdeasioissa Islanti ei pelottele eikä näytä karuja kuvia, vaan tulokset on saatu aikaiseksi muun muassa asettamalla lapsille ja nuorille kotiintuloajat, alkoholin ostoikä on nostettu 20 ikävuoteen, kouluille perustettu pakolliset vanhempainneuvostot. Vapaaehtoiset vanhemmat partioivat kadulla ja ovat nykyisin enemmän läsnä lasten arjessa.

Islannin harrastustakuu tarjoaa tietylle ikäryhmälle vuodessa yli 400 euroa harrastusrahaa. Asiat on siis hoidettu kannustimilla eikä rangaistuksilla, mutta ei suinkaan nyörejä höllentämällä.

Islannin tuloksissa on huomionarvoinen ”koko kylä kasvattaa”-periaate.

Islannin tilanne oli itse nähtävä ja koettava. Reissulla silmiinpistävää oli nuorten työntekijöiden motivaatio tehdä työtä, nuorten savuttomuus ja meidät muukalaisten lämmin vastaanotto sekä lasten aktiivinen elämäntapa.

Turismin luomat työpaikat ovat keskellä ”ei mitään” vailla julkista liikennettä. Mietin, miten ihmeessä sinne saadaan tarvittava määrä työntekijöitä.

Islantilainen nuori ei liikaa valikoi, mitä työtä tekee. Valmistumisen jälkeen nuoret ovat ensisijaisesti motivoituneita ottamaan työtä kuin työtä vastaan, vaikka se ei vastaisi omaa tutkintoa.

Lisäksi Islannin palkkapolitiikka on maltillinen, mutta ei orjuuttava. Itseasiassa keskiansio on pienempi kuin Suomessa.

Muutokset ovat vaatineet Islannissa tietysti paljon vastarintaa. Vanhemmat kritisoivat helposti: ”Onko meidän syy, että nuori juo tai voi huonosti?” Kyllä on! Jokainen vanhempi voi vaikuttaa oman lapsen elämään positiivisesti antamalla lapselle terveellisen mallin ja mahdollisimman paljon aikaa. Ennaltaehkäisevällä työllä on uskomattoman kauaskantoiset vaikutukset.

Harrastustakuu vaatii nyt Suomessa tekoja eikä korulauseita. Erityisesti Islannin tuloksissa on huomionarvoinen ”koko kylä kasvattaa”-periaate. Nuorten hyvinvointiin tarvitaan kaikkia, sekä ammattilaisia että ehdottomasti vanhempia.

Vanhemmille on myös järjestettävä enemmän aikaa lasten kanssa olemiseen ja siihen tarvitaan ehdottomasti tasa-arvoisempaa palkkapolitiikkaa miesten ja naisten välille. Islannissa on lailla säädetty samapalkkaisuus. Samasta työstä on maksettava sama palkka kaikille.

Petra Kerkkä
nuorisojärjestön toimihenkilö

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi