Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Kolumni: Kaupunkipuistot koirien käymälöinä - tämän satunnainen ohikulkija voi nähdä

Kuva: Katja Luoma

Nykyään kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla, ja tämän kehityssuunnan ennustetaan jatkuvan. Kaupunkiväestö kasvaa myös täällä Suomessa, ja monilla kaupunkilaisilla on lemmikkejä, niistä monet koiria.

Maailmanlaajuisesti noin joka kolmannessa kotitaloudessa on ainakin yksi koira. Kaupungistumisen tapaan tämän luvun odotetaan edelleen kasvavan, kun kehitysmaiden talouskasvu etenkin Aasiassa jatkuu.

Suomessa arviolta 22 prosentilla kotitalouksista on vähintään yksi koira. Luku on kasvanut yli kolme prosenttiyksikköä sitten vuoden 2012. Moni kaupunkilainen kävelyttää koiriaan päivittäin puistoissa ja muilla kaupunkien viheralueilla, joissa koirien jätöksistä onkin muodostunut yleinen ongelma.

Moni tutkija on paneutunut siihen, miten koirien ulosteet vaikuttavat ympäristöön ja ihmisten terveyteen, mutta koiranvirtsa on sivuutettu lähes tyystin, eikä sen vaikutuksia kaupunkien viheralueille tunneta kunnolla.

Yhdysvalloissa vastikään tehtyjen tutkimushavaintojen perusteella koirien jätökset lisäävät merkittävästi kaupunkien typpi- ja rikkisaasteen määrää.

Joidenkin tutkimusten mukaan noin 60 prosenttia ihmisistä poimii säännöllisesti talteen koiriensa ulosteet, mutta kenenkään ei voida olettaa siivoavan koiransa virtsaamisjälkiä kesken kävelylenkin. Toisin sanoen kutakuinkin kaikki koiranvirtsa jää luontoon.

Harvaan asutulla, viheralueiltaan runsaalla maaseudulla tästä tuskin on haittaa, mutta kaupunkien suuren asukastiheyden takia suuri määrä koiria ulkoilee ja virtsaa rajallisilla viheralueilla.

Tutkimuksessani tarkastelin muun muassa koirien kaupunkien puistoalueille aiheuttamaa kuormitusta. Tämän tutkimuksen aikana olen laskenut, että Suomen kaupungeissa asuvat koirat saattavat tuottaa vuosittain 7–40 kilogrammaa typpeä yhtä viheraluehehtaaria kohden.

Suomessa valtaosaa koirista pidetään lieassa, jolloin typpi ei leviä puistoihin tasaisesti, vaan kertyy kulkureittien, etenkin puiden ja lyhtypylväiden läheisyyteen.

Suomessa arviolta 22 prosentilla kotitalouksista on vähintään yksi koira.

Satunnainen ohikulkija voi havaita tällaisen puistoteiden varsille keskittyneen typen levittämisen jäljet lähes puistossa kuin puistossa. Polkujen varsilla on kellertäviä ruoholäiskiä, puiden rungoissa ei noin 60 senttimetrin korkeuteen ole lainkaan jäkälää eikä sammalta ja maa puiden sekä lyhtypylväiden ympärillä saattaa olla paljasta tai levän peitossa.

Olen nimennyt tämän suurimmalle kuormitukselle altistuvan alueen koiravyöhykkeeksi. Koiran virtsa kasvattaa maaperän happopitoisuutta, mikä puisto-infrastruktuurin metalli- ja betonirakenteiden ruostuttamisen lisäksi saattaa vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia bakteereita, sieniä ja eläimiä maaperässä elää.

Lisäksi maaperän bakteerien antibioottiresistenssi voi kasvaa, kun ne altistuvat koirien jätöksissä oleville antibiooteille. Erään vuonna 2012 valmistuneen tutkimuksen mukaan noin 22 prosenttia Helsingin yliopiston eläinsairaalassa hoidetuista koirista saa ainakin yhden antibioottikuurin.

Kun entistä enemmän ihmisiä muuttaa koirineen kaupunkeihin, niin antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden esiintyminen kuin ihmisten niille altistuminenkin muuttuvat entistä todennäköisemmiksi.

Koirat ovat monelle tärkeitä kumppaneita, mutta tämän suhteen laajemmat ympäristövaikutukset ovat toistaiseksi epäselviä. Mitä enemmän ihmisiä ja koiria kaupunkeihin muuttaa, sitä vähemmän asia voidaan enää jättää huomiotta.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmassa Lahdessa. Hänen ohjaajinaan toimivat professori Heikki Setälä ja yliopistonlehtori Johan Kotze.

John Allen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi