Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Vanhustenhoito uusiksi – suosittava paikallisia yrityksiä, myös osuustoimintamallissa ideaa

Nykyisellä hallituksella oli tavoite panostaa kotihoitoon laitoshoidon kustannuksella. Se ei ole täysin onnistunut vanhalla konseptilla. Kustannuksissa on säästetty palvelun ja laadun kustannuksella. Konseptia on muutettava, näin ei voi jatkua.

Hollantilainen tiimiesimerkki

Hollannissa toimii menestyvä yritys kotihoitosektorilla, Buurtzorg-säätiö ”Naapuriapu”. Kymmenen hengen sairaanhoitajatiimillä on 40-50 asiakasta. Kevyt organisaatio, jossa ei ole päällikkötasoa, vaan tiimi on itseohjautuva. Tiimi päättää itse muun muassa kehittämisestä, työnjaosta ja työasuista. Asiakkaan luona käy aina tuttu hoitaja.

Jos tiimillä on ratkaisemattomia ongelmia, apuun pyydetään yrityksen ”valmentajaa”.

Tiimin hoitajille maksetaan keskimääräistä parempaa palkkaa. Jos säätiö tuottaa voittoa, se käytetään työtä helpottavien laitteiden hankintaan, koulutukseen ja virkistystoimintaan. Säätiön arvoja ovat luottamus, itsenäisyys, luovuus, yksinkertaisuus ja yhteistyö.

Tästä voitaisiin Suomessakin ottaa oppia. Suomeen voisi sopia osuustoimintamalli, jossa tiimin hoitajat olisivat osuuskunnan jäseniä ja päättäjiä. Osuuskunta voisi olla vaikka maakuntatasoinen.

Maakunnallisia yrityksiä suosittava

Suomessa on viime vuosina ollut hallitsematon tilanne, soten viivästymisestä johtuen. Veroparatiisiyhtiöt ovat ostaneet suurimman osan menestyvistä pienistä hoivayrityksistä. Tulokset tästä kehityksestä ovat tulleet karmealla tavalla esille.

Keinoja veroparatiisiyhtiöiden suitsimiseen on, jos päättäjät niin haluavat.

Muutaman vuoden kuluttua Suomessa on vain kaksi kansainvälistä hoivayritystä, jotka jakavat markkinat ja määräävät hintatason. Tämä kehitys on soten avulla pysäytettävä. On suosittava paikallisia, maakunnallisia yrityksiä, jotka maksavat veronsa paikkakunnalle ja käyttävät mahdolliset voittonsa paikkakunnan hyväksi.

Jyränkölän setlementti toimiva

Kolmannen sektorin onnistumisesta hoiva-alalla on hyvä esimerkki Heinolassa Jyränkölän Setlementti. Heillä on jo kuusi ympärivuorokautisen hoidon palvelutaloa, joissa tyytyväisiä asiakkaita, senioreita on lähes 300.

Setlementti on merkittävä työnantaja ja maksaa veronsa Heinolaan.

Jyränkölä pyörittää myös yli 100 hengen vapaaehtoistoimintaa, joka hyödyntää hoivapalvelujakin monella tavalla. Veroparatiisiyhtiöt eivät tätä tee.

Miksei tätä konseptia voisi laajentaa koko maakuntaan ja Suomeen? Mielestäni voisi.

Toinen vaihtoehto veroparatiisiyhtiöille olisi osuustoiminnallinen, maakunnallinen yritys, jossa palvelutalojen asukkaat olisivat osuuskunnan omistajia ja sitä kautta päättäjiä.

Veroparatiisiyhtiöt suitsittava

Nämä kehittämistoimet ovat täysin mahdollisia, kun panostetaan tulevien maakuntien hankintaosaamiseen, laadun tilaamiseen, sovittujen yhteistyösopimusten valvontaan sekä riittävän koviin sanktioihin.

Keinoja löytyy veroparatiisiyhtiöiden suitsimiseen, jos päättäjät niin haluavat.

Pekka Rusila

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi