Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Eduskuntavaalit 2019

Lukijalta: Vanhusten hoidon epäkohdista paljastunee vain pieni osa kantelujen ja muistutusten kautta

Esperi Care -yksikön sulkeminen Kaarinassa sai aikaan myrskyn, ja keskustelu vanhustenhoidon tilasta alkoi. Oli jo aikakin. Vuosia asioita on tuotu esille, mutta juuri mitään ei ole tapahtunut. Vanhustenhoidossa ei ole kaikki hyvin.

Myrskyn silmässä ovat olleet yksityisten asumispalvelujen laatu, henkilöstömitoitus ja osto­palvelujen valvonta.

Hoitopalveluiden kilpailutuksia perustellaan kustannustehokkaalla palvelulla ja investointien välttämisellä eli säästöillä. Ylikansallinen osakeyhtiö kuitenkin maksimoi voittonsa, joten se valtaa markkinoita, palkitsee johtoa miljoonilla ja pahimmassa tapauk­sessa kiertää vielä verot.

Valvonta liian vähäistä

Henkilöstömenoista tingitään ja laatu kärsii. Verorahojen käyttö tähän on yksinkertaisesti väärin.

Kolmas sektori toimii eettisemmin. Onneksi kaikki yksityiset yrityksetkään eivät toimi vain voittoja tavoitellen keinolla millä hyvänsä.

Yksityisellä on kuitenkin kiistatta ongelmia, mikä selviää aluehallintoviraston kanteluista. Valvontaresurssit ovat liian pienet, eivätkä kunnat ole kaikilta osin onnistuneet kilpailutuksissa.

Oletettavasti vain pieni osa epäkohdista nousee kanteluiden, muistutusten tai palautteiden kautta esille.

Puutteensa julkisella sektorillakin

Täysin puhtain paperein ei selviä myöskään julkinen sektori. Sielläkin mitoituksissa on henkilöitä, jotka eivät ole hoitotyössä mukana. Julkisen sektorin suuri ongelma on riittämätön rahoitus.

Tutkimusten mukaan henkilöstömitoitus ei suoraan ole hoidon laatua parantava tekijä, vaan elämänlaatua tuottava hoitotyö edellyttää gerontologista osaamista ja johtamista. Korkeamman henkilöstömitoituksen paikoissa jää kuitenkin kiireen vuoksi vähemmän tehtäviä tekemättä eli hoitajat eivät piilopriorisoi.

Hoivakulttuuria parannettava

Parempaan laatuun päästään niissä paikoissa, joissa johtaminen on hyvää ja henkilöstömitoitus mahdollistaa hoitajien keskittymisen hoitotyöhön.

Johtamisen merkitys on suuri. Yksi merkittävä laaduntekijä olemme myös me hoitajat.

Valitettavasti hoivakulttuurimme on 70-luvulta, ja jostain syystä se edelleen periytyy seuraaville hoitajasukupolville. Asiat tehdään tietyllä tavalla, koska niin on aina tehty.

Asiakkaan ottaminen kes­kiöön on vaillinaista ja kaikkensa asiakkaiden eteen tekeviä hoitajia, jotka käyttävät kahvituntinsa juoden niitä asiakkaiden kanssa, saatetaan jopa paheksua.

Hoivatyössä onkin toteutettava kulttuurinmuutos, jonka kautta inhimillisyys ja välittäminen lisääntyvät.

Sirkku Hildén (sd.)
terveydenhoitaja
Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän valtuuston varapuheenjohtaja
kansanedustajaehdokas
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi