Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Sirkka-Liisa Anttila: Hiilensidontakyvyn kestävä ja järkevä hyödyntäminen on Suomen vastaus ilmastonmuutoksen hillintään

Ilmastonmuutoksen ennustetaan heikentävän maapallon ravinnontuotantokykyä, jolloin kansakunnan kohtalonkysymys on oma ruoka, oma energia ja oma vesi. Näiden puutteesta voi tulevaisuudessa syttyä jopa sotia. Globaalien kriisien keskellä omavarainen ruuantuotanto on siis tärkein kansakuntamme henkivakuutus ja samalla tärkeä turvallisuuspoliittinen satsaus tulevaisuuteemme.

Kansankunnan eheys ja yhtenäisyys rakentuvat oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden perusarvoille. Nämä peruskysymykset ja arvomme nousevat keskeiseen rooliin tulevina vuosina ilmastonmuutoksen torjunnasta päätöksiä tehtäessä.

Suomessa suurin haasteemme on poliittisen yhteisymmärryksen löytäminen omien runsaiden luonnonvarojemme kestävästä ja järkevästä käytöstä. Tähän tarvitaan päättäjiltä suurta viisautta löytää sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat sopusoinnussa kansan oikeustajun kanssa. Miten rakennamme luonnonvaroista ja ruuantuotannosta maallemme myös kilpailuetua?

Maa- ja metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen metsiemme ja peltojemme hiilensidontakyvyn ja puhtaan ruuantuotantomme takia. Hiilensidontakyvyn kestävä ja järkevä hyödyntäminen on Suomen vastaus ilmastonmuutoksen hillintään. Runsaat ja hyvin arvokkaat ovat myös pohjavetemme, joita emme saa myydä.

Suomella on mahdollisuus tuoda esille täällä kehitettyjä kiertotalouden ratkaisuja ja vahvistaa asemaamme alan kärkimaana.

Ilmastonmuutos on saanut monen pohtimaan kriittisesti omaa elämäntapaansa ja kulutustapojaan. Keskustelua on kuitenkin käyty osin ahdistavassa ja syyllistävässä hengessä, josta joku on saattanut jopa masentua. Keskustelun tyylilajin on muututtava rakentavaksi.

Näissä keskusteluissa unohtuu helposti asioiden globaali mittakaava. On muistettava, että Suomen osuus koko maapallon päästöistä on vain 0,14 prosenttia. Suomen tulee olla Pariisin ilmastosopimuksen toteuttajana eturintamassa ja näyttää esimerkkiä kansainvälisestikin, mutta yksittäisiä ihmisiä ei tule syyllistää.

Erityisen suuri vastuu on suurvalloilla, joista osa viittaa ”kintaalla” koko ilmastomuutokselle! Saksakin rakentaa ainakin tällä hetkellä energiapolitiikkaansa uusien hiilivoimaloiden varaan! Maapallon pelastaminen vaatii erityisesti suurvaltoja ilmastosopimuksen eturintamaan.

Bioenergian tuotannolla ja kiertotaloudella tulee olemaan Suomessa hyvin merkittäviä alue- ja maaseutupoliittisia vaikutuksia. Esimerkiksi biotalouden liikevaihto on kymmenessä vuodessa noussut yli kymmenen miljardia euroa. Lisäksi biotalous työllistää suoraan 285 000 henkeä (11 % työllisistä) ja sen viennin arvo yli 17 miljardia euroa (30 % viennistä).

Suomessa laadittiin maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta vuonna 2016. Tiekartan pohjalta on tehty Suomen hallituksen ja Sitran yhteinen syksyllä 2017 julkaistu kiertotalouden toimenpideohjelma.

Nostamalla hiilineutraalin kiertotalouden Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi Suomi on laatimassa sellaista Euroopan tulevaisuutta, jossa talouden ja hyvinvoinnin kasvu perustuu luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen.

Samalla Suomella on mahdollisuus tuoda esille täällä kehitettyjä kiertotalouden ratkaisuja ja vahvistaa asemaamme kiertotalouden kärkimaana.

Puheenjohtajuuskausi on Suomelle erinomainen mahdollisuus tuoda esille huipputeknologiaamme ja innovaatioitamme. Ympäristöteknologian alalla meillä on mittaamaton potentiaali. Meidän on nyt tartuttava tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen.

Sirkka-Liisa Anttila
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Hämeestä.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi