Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lahden maankäyttö vastaa: Hennalaa kaavoitetaan hyvässä yhteistyössä

Etelä-Suomen Sanomien mielipidepalstalla on 19.12.2018 sekä 5.1.2019 julkaistu Seppo Toivosen kirjoitukset koskien Hennalan vanhan varuskunta-alueen kaavoitusta. Kaupungin maankäyttö haluaa oikaista kirjoituksessa esitettyjä väitteitä.

Hennalan kaavoitusta on tehty yhteistyönä eri viranomaisten kanssa. Museoviraston kanssa on pidetty useita palavereja ja erityisesti uusista rakennuspaikoista ja niiden rakennusoikeuksista on käyty yksityiskohtaista keskustelua.

Uudisrakennuspaikka Upseerikerhon lähistöllä sekä rakennusta koskevat kaavamääräykset on katsottu tarkasti sopeuttaen uusi rakennus kulttuuriympäristön luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Myös rakennuksen suurin sallittu räystäskorkeus on neuvotteluissa Museoviraston kanssa sovittu.

Museovirasto ei ole missään vaiheessa lausunnoissaan tai viranomaisneuvotteluissa edellyttänyt tälle rakennuspaikalle nimenomaan yksikerroksista rakennusta. Museovirastolla ei lausuntonsa mukaan ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta, jossa uudisrakennus on nelikerroksinen. Lausunto ei sisältänyt mitään ehtoja.

Asemakaavoituksessa alueen maanomistajan, jolle kaavoituksesta aiheutuu merkittävää hyötyä on velvollisuus lain mukaan osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Näillä tarkoitetaan erityisesti katujen ja puistojen rakentamista.

Merkittävä hyöty on yleisimmin uuden rakennusoikeuden kaavoittamista, mikä aiheuttaa alueelle arvonnousua. Osan tästä arvonnoususta maanomistaja maksaa kaupungille, ja asiasta sovitaan maankäyttösopimuksella.

Kyseessä on valtion omistama alue, jota kaupunki virkatyönä kaavoittaa ja kehittää.

Hennalassa joudutaan uusimaan sekä rakentamaan katuja ja puistoja sekä uusimaan verkostoja, koska varuskunta-aikaiset kulkuväylät ja esimerkiksi vesihuoltoverkosto eivät täytä samoja vaatimuksia kuin muualla kaupungissa. Näiden rakentamiskulujen kattamiseksi on kaupunki tehnyt alueen maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksia, joissa ne sitoutuvat korvaamaan näitä kustannuksia sovitulla tavalla.

Asuntoalueen osalta kaupungilla ja valtiolla, jota Senaatti-kiinteistöt edustaa, on olemassa maankäyttösopimus. Tämä on siis se mielipidekirjoittajan kysymä taloudellinen kytkös, miten uudisrakennuspaikat edistävät alueen käyttöä ja ylläpitoa.

Kirjoittaja näkee Hennalan kehittämisessä rakenteellista korruptiota, mikä väite tuntuu todellisuudelle vieraalle ja hyvin erikoiselta. Kyseessä on valtion omistama alue, jota kaupunki virkatyönä kaavoittaa ja kehittää.

Kirjoittajan mainitseman Helena Rannan johtaman työryhmän 12.12. kokouksessa oli kaupungin maankäytön edustaja läsnä, toisin kuin kirjoituksessa väitettiin.

Tuolloin kokous totesi, että tiedossa olevat Hennalan alueella olevat joukkohautapaikat sijaitsevat Senaatin omistaman vanhan varuskunta-alueen ulkopuolella kaupungin omistamilla alueilla ja niiden osalta kaavoitustilanne on kunnossa.

Pirkko-Leena Jakonen
projektipäällikkö
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi