Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lasse Laatunen: Kaikki erilainen ei ole uudistamista eikä kaikki uusi ole viisautta

Keväällä 2019 käydään ensin huhtikuussa eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit. Poliittisen historian yksi armoitetuimmista populisteista Veikko Vennamo pelkisti osuvasti vaalilauseensa: Kyllä kansa tietää!

Kansa tulee tietämään myös kevään 2019 vaaleissa, mutta mikä on lopullinen tulos, edes kolmen kärki, sitä ei luotettavasti pystyne vielä ennustamaan kukaan. Liikkuvien äänestäjien määrä on vaaleissa suuri. Samoin nukkuvien puolueen osuus. Molemmat ryhmät ovat ratkaisijan roolissa.

Jos gallupit tällä hetkellä tietävät totuuden, tulisi SDP:stä pääministeripuolue ja puheenjohtaja Antti Rinteestä pääministeri. Kokoomus olisi todennäköisesti kakkonen, ja Petteri Orpo jatkaisi valtiovarainministerinä.

Hallitusta täydentäisivät ehkä vihreät ja RKP. Vasemmistoliitto tuskin tulisi kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen. Keskusta jäisi oppositioon. Meneekö kansan tahto vaaleissa kuitenkaan näin, on epävarmaa.

Kansa tulee tietämään myös kevään 2019 vaaleissa, mutta mikä on lopullinen tulos, ei luotettavasti pystyne vielä ennustamaan kukaan.

SDP:n ja kokoomuksen osat voivat hyvinkin vaihtua. Kokoomus nousisi silloin pääministeripuolueeksi. Voi käydä niinkin, että keskusta nousee lähelle kokoomusta ja SDP valitsee sen kokoomuksen sijaan valtiovarainministeripuolueeksi.

Se mahdollistaisi myös vasemmistoliiton hallitukseen tulon. Pekka Haaviston puheenjohtajuuden myötä nousussa olevat vihreät mahtuvat lähes kaikkiin hallituspohjiin.

Sekä Rinteen että Orpon imago-ongelma on karisma ja johtajuus. Monien mielestä he eivät vakuuta. Kummallakin on kuitenkin takanaan kova puoluekone, joka pitänee heidät vaaleissa kärkipaikoilla.

Keskustan Sipilä on vaalikeskusteluissa vahvoilla. Pääministerillä on aina sellaista tietoa, jota muilla ei ole, ei edes valtiovarainministerillä.

Keskustan ongelma on vanhojen osaavien eduskuntakonkareiden luopuminen vaaleista. Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen, Timo Kalli, Sirkka-Liisa Anttila, Tapani Tölli ja Kauko Juhantalo ovat keränneet ääniä vaalipiireissään yli puoluerajojen.

Laskevalla kannatuksella keskusta tuskin pystyy puolustamaan viime vaaleissa haalimiaan viimeisiä paikkoja. Ne menevät nyt muille.

Maahanmuuttajiin liittyneet törkeät rikokset voivat puhaltaa perussuomalaisiin taas uuden myötätuulen. Sinisten tulevaisuus näyttää puolestaan synkältä. Spekulaatiot ovat kuitenkin spekulaatioita. Veikko Vennamoa mukaillen vain kansa tietää, ja sekin sanoo lopullisesti sanansa vasta vaaleissa.

Yhdestä asiasta Suomi voi kuitenkin olla onnellinen. Suomessa ei ole Ruotsin tapaan blokkiajattelua. Hallituspohjat ovat Suomessa koko historian ylittäneet oikeisto–vasemmistorajan.

Vielä viime keväänä jotkut kehottivat ottamaan mallia Ruotsin hallituskokoonpanoista ja puhuivat vähemmistöhallituksen siunauksellisuudesta. Nyt kun Ruotsissa on tahkottu hallitusta pystyyn jo yli kolme kuukautta, nämä viisaudet ovat julkisuudesta kadonneet.

Kaikki erilainen ei ole uudistamista eikä kaikki uusi ole viisautta.

Lasse Laatunen

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi