Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Kolumni: Koko Suomen pitäminen asuttuna on mahdotonta, mutta se ei tarkoita, ettei koko Suomea pidä puolustaa

Heikki Helin Kuva: heikki_helin

Taloustutkimus selvitti heinäkuussa Ylen pyynnöstä, pitääkö yhteiskunnan tukea sitä, että koko Suomi pysyy asuttuna. Tulokset olivat sinänsä varsin selvät: lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoi tulosten osoittavan, että suomalaiset ovat vahvasti huolissaan alueellisen eriarvoistumisen lisääntymisestä. ”Kyllä kansalaisten tuki on vahva sille, että kaikkialla Suomessa pystytään harjoittamaan asumista, elinkeinoja ja yrittäjyyttä.”

Vanha kyselytutkimuksiin liittyvä viisaus kuitenkin on, että saat sellaiset vastaukset, millaiset ovat kysymykset. Aamulehden pääkirjoituksen (24.7.2018) mukaan pelkästään käsitteen "koko maa asuttuna" määrittely on mahdotonta. Millä sen toteutuminen mitataan? Kuinka monta hengittävää ja ajattelevaa ihmisoliota on oltava, miten monen neliökilometrin lohkolla?

Iltalehden Tommi Parkkonen totesikin (4.7.2018), että kyselyn kysymyksenasettelu olikin yhtä relevantti, kuin jos olisi kysytty, "pitääkö valtion turvata vanhusten hyvä hoito?". Harva vastaa tuollaiseen, "ei".

Professori Mari Vaattovaaran mukaan ihmiset ja yritykset valitsevat vapaasti asuinpaikkansa. "Visiot koko Suomen asuttuna pitämisestä ovat käytännössä mahdottomia.”

Eihän Suomi nytkään ole kokonaan asutettu. Aluetutkija Timo Aro kuvaa nykytilaa kuviolla, jossa koko maa on jaettu 1 x 1 kilometrin ruutuihin. Yksi kolmasosa maasta on Aron mukaan ”jotenkin” asuttua eli ruudulla on vähintään yksi asukas.

Jos maa jaetaan 250 x 250 metrin ruutuihin, vakituisesti asuttuja ruutuja on vain 6,7 prosenttia. Kokonaan asumattomia tuutuja on 93,3 prosenttia.

Jos maa jaetaan 250 x 250 metrin ruutuihin, vakituisesti asuttuja ruutuja on vain 6,7 prosenttia. Kokonaan asumattomia tuutuja on 93,3 prosenttia.

Kun asukkaat vähenevät, leikataan palveluja. Valtion työpaikat ovat vähentyneet, ja monessa kunnassa niitä ei ole yhtään.

Vaikka tutkijat toteavat, että koko Suomen pitäminen asuttuna on mahdotonta, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko Suomea ei pidä puolustaa.

Professori Heikki Ylikangas kirjoitti, ettei ole keksitty keinoa estää kylien tyhjenemistä. Siinä ”ei kohdata mitään todellista, saati sitten vakavaa ongelmaa. Kyse on yksinkertaisesti muutoksesta, vieläpä muutoksesta parempaan suuntaan”.

Ylikankaan mukaan ”eivät poismuuttaneet ole lähteneet – mitä on syytä toistamiseen korostaa – huonomman vaan paremman perään. Asiat on aiheellista panna tärkeysjärjestykseen, ainakin yrittää sitä. Tärkeämpää kuin se, että Suomessa jokainen kolkka säilyy asuttuna, on se, että mahdollisimman monen suomalaisen elintaso mieluimmin nousee kuin laskee. Ihminen tässä pääasia on, kaikki muu tulee sitten vasta.”

Toimittaja Pekka Ervasti kirjoitti kesäkolumnissaan (12.7.2018): ”Reilusti yli puolet (63,5 %) minusta on sitä mieltä, että mielipidemittauksissa ei monesti ole mitään mieltä.”

Kirjoittaja on lahtelainen dosentti.

Lue myös: Kävimme Suomen Floridassa, kunnassa, jossa syntyy enemmän norppia kuin lapsia
Heikki Helin
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi