Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Jukka Oksaharju: Sijoitustili, syrjäisen lottokioskin toivonkipinä

Kvartaalitalouden mutkissa on yhtäläisyyksiä politiikkaan. Lyhyellä tähtäimellä olisi tehtävä kivuliaitakin päätöksiä, jotka johtaisivat ajan kanssa suhteellisen kilpailuedun kohenemiseen maailmanmarkkinoilla. Haasteeksi koituu se, että pörssissä vaalit järjestetään muutaman kuukauden välein.

Kun suuryritysten osakkkeilla tehdyt kaupat suhteutetaan vapaasti vaihdettavissa olevien osakkeiden kokonaismäärään, tulos repäisee väkisinkin silmät auki. Esimerkiksi Nokialla on osakkeita noin 5,6 miljardia kappaletta. Tänä vuonna niitä on vaihdettu pörssissä syyskuun alkuun mennessä 3,2 miljardia kappaletta. Tällä tahdilla Nokian osake päätyy uudelle omistajalle vain reilun vuoden välein!

Fortumin ja Outotecin osakkeet puolestaan saavat uudet omistajat nyt keskimäärin kymmenen kuukauden rytmissä.

Fortumin vaihdosta on rajattu pois Suomen valtion ankkuriomistamat osakkeet. Niitä ei jatkuvasti käännetä, väännetä ja veivata päivittäisessä pörssikaupassa.

Sentään Nokian Renkaiden osakkeista keskimääräinen omistaja pitää kiinni kokonaisen yhden vuoden. Sama koskee Nestettä, kun valtion omistamat osakkeet luetaan pois.

Robottia ei voi tulkita

Herra ja rouva pankkiirien mielentilasta tulee mieleen nopeista käänteistä tunnettu klassikkokomedia Piukat paikat. Hymy meinaa silti hyytyä ainakin niiden kasvoilla, jotka uskovat vakaan omistajuuden etuihin. En pidä tavoiteltavana asiana, että kansallisesti merkittävien yritysten osakkeilla veivataan.

Epäilemättä osalla ”sijoittajista” suhteet kestävät nykyään pidempään Tinderissä kuin Helsingin pörssissä.

Nykyään iltauutisten pörssikatsauksessa ihmetelään, miksi kurssi laski tänään, vaikka se nousi eilen? Vastaus on koominen, koska lyhyen ajan kurssimuutosten taustalla on robotti tai päiväkauppias. Niiden bisnes voi perustua kattavan yritysanalyysin sijaan joukkohysterian lietsontaan.

Kotimaisen ankkuriomistajuuden puutteessa yritysjohto saa nykyään vilkuilla jatkuvasti omistajaluetteloa. Kenen haluja ja intressejä pitää seuraavalla kvartaalilla tyydyttää? Jatkuvasta voiton maksimoinnista on tulossa tärkein opinkappale, ettei herkkä raha lähetä johtajaa farmiin.

Sijoitustili helpottaa

Keskeinen ongelma on pitkäjänteisen sinivalkoisen omistajuuden vaje. Vain 24 prosenttia Helsingin pörssin osakkeista löytyy nyt kotitalouksilta, kertovat Euroclear Finlandin ja Pörssisäätiön kokoamat tilastot.

Tällaiseen maaperään voi toivottaa tervetulleeksi maan hallituksen esittämän sijoitussäästötilin. 2000-luvun aiemmat pääomatuloverotuksen muutokset muistaen joku on vaihtanut käsitystään siitä, että Suomeen sittenkin tarvitaan uutta ruohonjuuritason omistajuutta. Tilin kantavana ideana on, ettei siellä oleville osakkeille saatuja osinkoja veroteta saantihetkellä. Tuottoa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan pois tililtä. Tämä jos mikä on erinomainen kannustin pitkäjänteiseen kotimaiseen omistajuuteen ja varsinkin sen kasvattamiseen uudelleensijoittamalla osingot suomalaisten yritysten osakkeisiin.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.
Jukka Oksaharju
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X