Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Martti Talja: Kotimainen ruoka on turvattava

Kuva: Picasa

Ulkoiset tekijät ovat vaikuttaneet Suomen oloihin, elinkeinoihin ja kauppaan kautta vuosisatojen. Sotien jälkeisen Suomen merkittävin muutos Suomen maatalouteen ja elintarviketeollisuuden toimintaan oli Euroopan Unioniin liittyminen. Elintarviketeollisuuden maksamat maatalouden tuottajahinnat laskivat vuoden 1995 alussa keskimäärin 40 prosenttia.

Viimeisen 15 vuoden aikana maatalouden kustannukset ovat nousseet 50 prosenttia ja tuottajahinnat 17 prosenttia. Kuluttajien reaalihintaindeksi on noussut vastaavasti kymmenessä vuodessa 15 prosenttia. Samalla tukijärjestelmiin tullut muutoksia ja joustamattomuutta. Talonpojan tili on pienentynyt merkitsevästi ja uhkaa elinkeinon olemassaoloa.

Kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto oli 1990-luvun alkupuolelle asti harvojen yritysten hallussa, ja rajat pysyivät kiinni ulkomaiselta kilpailulta. EU-jäsenyys mullisti tilanteen. Elintarvikkeiden hintamuuri siirtyi Suomen rajoilta EU-maiden ulkorajoille.

Tämä merkitsi maatalouden tuottajahintojen laskun ohella verojen muutoksia ja tuontikilpailua muista EU-maista. Euron käyttöönotto vuoden 2002 alussa toi kilpailuun lisää läpinäkyvyyttä myös ruuan hinnoissa.

Ruokamarkkinat ovat kansainväliset, joten toisessa maassa puhjennut kriisi voi vaikuttaa huoltovarmuuteen ja ruuan saatavuuteen myös Suomessa.

Euroopan Unionilla ei ole huoltovarmuuspolitiikkaa.

Euroopan Unionilla ei ole huoltovarmuuspolitiikkaa. Se luottaa laajaan kokoonsa ja toimiviin sisämarkkinoihin.

Suomessa elintarvikkeiden omavaraisuutta on pidetty tärkeänä osana huoltovarmuutta. Nyt varastot ovat niukat katovuosista johtuen. Suomi siirtyi omavaraiseksi leipävehnässä vasta 2007–2008 on Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka todennut. Hän jatkaa, että varastosta ei löydy juurikaan leipäviljakelpoista vehnää. Ruista on varastoissa ja varastot kattanevat kulutukseen niukasta sadosta huolimatta. Tarvitaan uutta kylvöalaa ja viljelyalan kasvattamista tukevaa politiikkaa.

Maataloutta kohtasi jo toinen katovuosi. Viime vuonna kylmyys ja sateet ja tänä vuonna lämpö ja kuivuus veivät sadon. Tämän vuoden kuivuus on koetellut koko Eurooppaa. Maaseudun Tulevaisuuden katsauksen mukaan viljasadossa on alueittain vaihtelua, mutta sato jää 50–80 prosenttiin normaalista.

Viherrehusadon alitus on samaa luokkaa. Karjatilojen ahdinko on suurin. Jos tiloilla päädytään karjan vähentämiseen tai toiminnan lopettamiseen, tuotanto ei palaa.

Yhteistyössä viljelijöiden kanssa on löydettävä kansalliset selviytymiskeinot ja turvattava kotimainen ruuan tuotanto.

Maataloutemme tarvitsee merkittävän tukirahoituksen päästäkseen kriisikauden yli. Hallitus on tehnyt lähes 90 miljoonan euron tukipäätöksen, jonka toteutus alkaa lähikuukusina. Maatalouselinkeinon ja huoltovarmuuden säilyttämiseksi tarvitsemme kuitenkin kipeästi uudenlaisia riskienhallinta keinoja. Ilmastonmuutos on tullut jäädäkseen. On muistettava, että pellot ja metsät ovat tärkeitä hiilen sitojia ilmastotalkoissa.

Kaupan ja teollisuuden rooleja kotimaisessa elintarvikeketjussa on voitava tarkastella kriittisesti, kuten selvitysmies Reijo Karhinen on todennut.

Yhteistyössä viljelijöiden kanssa on löydettävä kansalliset selviytymiskeinot ja turvattava kotimainen ruuan tuotanto.

Useat viljelijät toteuttavat tiloilta suoramyyntiä. Monissa kunnissa on esimerkiksi paljon tyhjiä teollisuushalleja. Olisiko niiden yhteyteen mahdollista perustaa viljelijöiden yhteisiä tuottajatoreja ja lähiruokaosuuskuntia?

Nyt on pysyvien rakenteellisten muutosten aika. Lihavalla riidalla tai katomenetysten korvaamiseksi saatu kertakorvaus ei kannattele maatalouttamme loputtomiin. Tarvitaan kansallinen yhteisymmärrys maatalouselinkeinon turvaamiseksi ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Kirjoittaja on lahtelainen kansanedustaja (kesk.)

Martti Talja
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X