Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Heikki Hiilamo: Uhkaako maahanmuutto hyvinvointivaltiota?

Ruotsin sunnuntain vaaleissa keskeinen teema on maahanmuutto. Kuinka suureksi muodostuu maahanmuuttovastaisten ruotsindemokraattien kannatus ja miten se heijastuu seuraavan hallituksen kokoonpanoon ja politiikkaan?

Aihe koskee myös laajemmin Eurooppaa. Niin kutsuttu työväenkysymys jäsensi poliittista kenttää hyvinvointivaltioiden rakennusvaiheessa. Nyt maahanmuutosta on tullut poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen keskeisin teema.

Oslon yliopiston sosiologian professori Grete Brochmann pohti Euroopan sosiaalipolitiikan tutkijaverkoston seminaarissa Vilnassa, onko maahanmuutto uhka pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Brochmannin mukaan kattavan hyvinvointivaltion ja vapaan maahanmuuton välillä on ristiriita, joka korostuu erityisesti Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden korkeatasoinen sosiaaliturva perustuu kansalaisten poikkeuksellisen vahvalle luottamukselle, joka on syntynyt pitkään samalla alueelle asuvien, samoja kieliä puhuvien ja samauskoisten ihmisten välillä. Halusimme tai emme, muualta muuttavat, eri kieliä puhuvat ja eriuskoiset ihmiset haastavat solidaarisuutta, jolle pohjoismainen hyvinvointivaltio rakentuu.

Yhteinen vai yksityinen turva?

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisin piirre on, että hyvinvointivaltio tarjoaa palveluita ja tulonsiirtoja kaikille maassa asuville. Tästä syystä maahanmuutto on pohjoismaisille hyvinvointivaltioille suurempi haaste kuin esimerkiksi keskieurooppalaisille tai angloamerikkalaiselle hyvinvointivaltioille, joissa sosiaaliturvan saa työnantajan tai itse ostettujen vakuutusten kautta.

Kansainväliset pakolaissopimukset ja EU:n sisäinen maahanmuutto asettavat Pohjoismaillekin vaatimuksia, joiden täyttäminen on poliittisesti vaikeaa ja jotka ovat johtaneet linjaeroihin maiden välillä.

Tanska on valinnut tiukan assimilaatiomallin, jossa maahanmuuttajille asetetaan tiukkoja kielitaidon ja muun työllistyvyyden vaatimuksia. Ruotsi luottaa edelleen monikulttuurisuusmalliin.

Enemmän tukea työllistymiseen

Mallista riippumatta kohtalonkysymys on maahanmuuttajien työllistyminen. Professori Brochmann muistutti, että maahanmuuttajat tarvitsevat kantaväestöäkin enemmän tukea työllistymiseen.

Suuret joukot työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia maahanmuuttajia johtavat vaatimuksiin ensin maahanmuuttajien, ja sitten ehkä muidenkin ryhmien hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen karsimisesta. Tämä näkyy jo politiikassa.

Suomessa maahanmuuttajien työllistyminen on erityisen tärkeää myös siksi, että väestön ikääntymisen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi tarvitsemme paljon maahanmuuttajia. Muutoin hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvittavat työt jäävät tekemättä ja verot maksamatta.

Erinäköisiä, samanlaisia

Suhtautumisessa maahanmuuttajiin voidaan ja pitää vedota kansalaisten moraaliseen vastuuseen, kansainvälisiin sopimuksiin ja lähimmäisenrakkauteen. Näitä kaikkia tarvitaan, mutta ratkaisevaa on lopulta se, miten käytännön politiikka auttaa maahanmuuttajia pääsemään mukaan pohjoismaisille työmarkkinoille.

Pohjoismaalaisten on helppo hyväksyä erinäköiset, eri kieliä puhuvat ja eriuskoiset ihmiset, kun he huomaavat heidän olevan samanlaisia työteliäitä sukankuluttajia kuten he itsekin ovat.

Heikki Hiilamo

Sosiaalipolitiikan professori

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi