Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Vähä-Tiilijärven leväkukinnan syyt pitää tutkia – hyvä uimaranta on myös tärkeä vetovoimatekijä

Kirjoittaja uskoo, että runsaan leväkukinnan syynä olisi Vähä-Tiilijärvellä poikkeuksellisen pitkään jatkunut erittäin lämmin sää. Kuva: Maiju Saari

Vähä-Tiilijärvi, Keski-Tiilijärvi ja Iso-Tiilijärvi ovat tyypillisiä harjualueen järviä. Luontaisesti ne ovat kirkasvetisiä. Vain suoreunukset ja soiden ojitus ovat tummentaneet vettä humuksella.

Nyt kuitenkin Vähä-Tiilijärven veden havaittiin yllättäen muuttuvan vihreäksi heinäkuun puolivälin tienoilla. Vihreän veden takia näkösyvyys vaikuttaa olevan enää muutamia kymmeniä senttejä. Ei ihme, että uimarien määrät romahtivat Vähä-Tiilijärvessä. Vähä-Tiilijärven rannalla sijaitsee yksi Hollolan kunnan parhaista uimapaikoista.

Lähellä sijaitsevien Keski-Tiilijärven ja Iso-Tiilijärven vedet ovat pysyneet yhtä kirkkaina kuin ne olivat kesän alussa. Allekirjoittanut havaitsi viime vuoden elokuussa, että Hollolan Kotajärven vesi oli aivan yhtä vihreä kuin Vähä-Tiilijärven vesi on nyt.

Syiden täytyy olla luonnon olosuhteista johtuvia, kuten lienee laita myös Vähä-Tiilijärven kohdalla.

Kotajärvelläkään ei ole sellaista ihmistoimintaa, joka selittäisi vihreän leväkukinnan. Syiden täytyy sielläkin olla luonnon olosuhteista johtuvia, kuten lienee laita myös Vähä-Tiilijärven kohdalla.

Onko kyseessä nimenomaan sinileväkukinta? Ehkä ja todennäköisestikin, mutta allekirjoittanut ei ole itse havainnut mitään virallista ilmoitusta siitä, että Vähä-Tiilijärvellä kukkii sinilevä. Ainakin myös viherlevä voi kukkia heinäkuussa, ja vaikka kyseessä olisikin sinileväkukinta, ei kyseessä välttämättä ole myrkyllinen laji.

Leväkukinnan syitä on pohdittu lehtikirjoituksissa ja Facebook-sivuilla. Syyksi on epäilty järven runsasta virkistyskäyttöä eli siis lähinnä uimareiden määrää. Jopa koirien on esitetty lisäävän ravinteita järvessä.

Nämä syyt tuntuvat liioittelulta, vaikka Vähä-Tiilijärvessä uidaankin runsaasti. Kesämökkejä on Vähä-Tiilijärven rannalla vain muutama eikä järveen johdeta jätevesiä.

Leväkukinnan syynä tuntuu siis olevan lähinnä poikkeuksellisen pitkään jatkunut erittäin lämmin sää – veden lämpötilahan oli Vähä-Tiilijärven uimarannalla heinäkuussa jopa 25 astetta tai ylikin. Voi olla myös aivan hyvin mahdollista, että Vähä-Tiilijärven kalasto on koostumukseltaan (lajit, koko) sen laatuinen, että kalat ovat syöneet eläinplanktonin (muun muassa vesikirput, hankajalkaiset) niin vähiin, että sinilevä on päässyt kukkimaan. Eläinplanktonhan rajoittaa leväkukintoja syömällä kasviplanktonia.

Lisäksi Vähä-Tiilijärven pohjassa on varmasti lähteitä, joista purkautuu raikasta pohjavettä järveen. Pohjaveden tulo järveen niiden kautta on voinut vähentyä vähäsateisen kesän takia ja ehkä myös siksi, että läheisillä laajoilla asutusalueilla Tiilipuistossa ja Tiilikankaalla sekä Soramäen kerrostaloalueella suuri osa katoille satavasta vedestä ohjataan viemäriin. Pohjavettä ei välttämättä siis kerry entiseen tahtiin, ja tällöin Vähä-Tiilijärvikään ei enää saa yhtä paljon raikasta vettä kesällä.

Oli Vähä-Tiilijärven leväkukinnan syy mikä tahansa, asiaa on tarpeellista tutkia, sillä Vähä-Tiilijärven hyvä uimaranta on Hollolan kunnankin kannalta tärkeä vetovoimatekijä muun muassa lapsiperheiden harkitessa muuttoa Hollolan Salpakankaan alueelle.

Juhani Sirkiä

biologi-maantieteilijä

Hollola

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi