Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Kaikki tähtää julkisen hoidon alasajoon

133 miljoonaa olisi voitu käyttää olemassa olevan soten kehittämiseen, ja tilanne olisi parempi.

Syksy lähestyy ja taas alkaa sote-markkinat.

Todellisuudessa kaikki tähtää yksityistämiseen, josta ei ole paluuta ja joka kaataa hyvinvointiyhteiskuntamme lopullisesti. Siihen käytettävä raha voitaisi käyttää terveyspalvelujen kehittämiseen ja niiden jonojen purkamiseen.

Pieni kertaus siihen, miten on päädytty julkisen terveydenhuollon jonoihin, joiden purkamiseen terveydenhuollon heikennysten väitetään olevan ratkaisu.

Ei rahaa ennen eikä nyt

1980–1990-luvulla ongelmana oli, ettei saatu riittävästi lääkäreitä terveyskeskuksiin, raha taustalla. Nyttemmin siitä syystä, ettei ole riittävästi hoitohenkilökuntaa, eikä eläköityvien tilalle palkata, kun ei ole varaa. Mihin menevät ne verovarat, joita on palvelujen tuottamiseen varattu, laitettukin?

Sote-soppa on vuorovaikutusprosessi ja sitä voidaan kuvata kehkeytymisenä.

Tällä tarkoitetaan sitä, että alemman tason prosesseista ei voi suoraan päätellä, mikä on ylemmän tason lopputulos monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Toisin sanoen yläpäällä ei ole hajuakaan, mitä on tekemässä, saati, että osaisi viestiä asian ymmärrettävästi kansalaisille, kun se ei ole selvää itselleenkään.

Hallitus etunenässä tekee töitä keinoja kaihtamatta päästäkseen kärkitavoitteeseensa, ja useat kunnat seuraavat, vaikka lait eivät ole edes lainvoimaisia.

Kunta ei tuota voittoa

Kaikki tähtää julkisen terveydenhuollon alasajoon, vaikka se on tutkitusti edullisinta hoitoa. Siitä ei kuitenkaan saa riittävästi voittoa, eikä se ole edelleenkään kunnan tehtävä. Siihen vain koko ajan pyritään, ja pienituloinen kansalainen maksaa lystin.

Kunnan tehtävä on tuottaa kuntalaisille verovaroin palveluja. Siitä on menty kauas jatkuvassa voitontavoittelussa, jossa kuntalainen on häviäjä.

Todella paljon käytetään rahaa ja aikaa siihen, että perustuslaki saataisiin muutettua joustolaiksi, joka muuttuisi päättäjän mukaan.

Jos ne 133 miljoonaa euroa, jotka on jo käytetty soten valmisteluun, olisi laitettu olemassa olevan soten kehittämiseen, tilanne voisi olla huomattavasti parempi – veronmaksajien terveydenhoitojonojen kuin hoidonkin kannalta.

Kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä työ tulisivat olla kuntien kärkihankkeita, työllisyyden edistämisen lisäksi ei verorahojen haaskaaminen.

Verovarat yhtiöille

Sote-palveluja eniten käyttävä väestönosa on vanhoja ja sairaita, jotka eivät välttämättä parane. He eivät siis pysty omaan tilaansa juurikaan vaikuttamaan, eikä se seikka muutu, tuli supersote tai maakunta ikinä.

Näin kaikki vain yksityistetään verorahoin. Annamme yritysten käyttöön verovarat, jotta yritykset tarjoaisivat palvelun kalliimmalla hinnalla.

Kunnan sote-budjetti laaditaan alamittaiseksi, kun vajetta tiedetään jo vuoden alussa olevan miljoonittain. Koko vuosi toitotetaan kuntalaisille, kuinka huonosti menee ja taas pitää sopeuttaa toimintaa.

Todellisuudessa taustalla on kustannusten nousu, mikä on Suomessa hyvinvoinnin mittari, ja liiallinen voitontavoittelu.

Ja tämä yhtälöhän ei toimi, kun ei vähäosaisista saada voittoa. Onko tämä yhteiskunta vain varakkaille?

Tämä sote- ja maakuntatie, kuten Vesijärvenkatukin, tuntuu vain kapenevan entisestään – eikä anna käyttäjilleen mitään, vain niille, jotka asiasta suuressa viisaudessaan pyrkivät päättämään.

Satu Lehtola
varavaltuutettu (sd.)
Lahti
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X