Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Lukutaito on monissa maissa kristinuskon ansiota

Lukutaidosta on kiittäminen kirjakielemme isää Mikael Agricolaa. Kuva: Kamppila Pirjo

Koulujen alkaessa Esa Ylikoski vapaa-ajattelijoista toi esille ajatuksen koulujen sitoutumattomuudesta. Hän halusi, että uskonnolliset tilaisuudet jäisivät koulujen ulkopuolelle. Vapaa-ajattelijat eivät halua Jumalaa kouluihin.

Tällä alueella ei kuitenkaan voi olla neutraali. Jos ei haluta Jumalaa kouluihin, täyttää sen muu, vastakkainen ideologia. Tilalle tulee yleensä ateistinen ajatusmalli, samanlainen kuin kommunistimaissa. Tätäkö vapaa-ajattelijat pohjimmiltaan haluavat?

Kannattaa muistaa, miten kristillinen usko on vaikuttanut yhteiskuntien sivistykseen.

Ensinnäkin lukutaito. Jokainen ymmärtää, että jos kansoilla ei ole omaa kirjakieltä ja lukutaitoa, se on este tieteen kehitykselle, keksintöjen synnylle ja tiedon leviämiselle. Silloin ei ole kirjoja, eikä tieto leviä eteenpäin. Yhteiskunta pysyy pysähtyneessä tilassa.

Miten kristillinen usko on vaikuttanut kirjakielien ja lukutaidon syntyyn?

Tässä monilla on sokea piste. He eivät tiedä, että melkein kaikki kirjakielet ovat syntyneet tunnustavien kristittyjen toimesta.

Esimerkiksi Suomessa Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjallisuuden isä, painatti ensimmäisen ABC-kirjan ja osia Raamatusta. Kansa oppi niiden kautta lukemaan.

Lukuisissa muissa länsimaissa kehitys on tapahtunut samoin. Ilman kristillistä uskoa niiden kehitys olisi voinut viivästyä vuosisadoilla.

Sama kehitys on esiintynyt myöhemmin Afrikassa ja Intiassa. Jopa sellaiset kielet kuin hindi, Pakistanin urdu ja bengali ovat saaneet kielioppinsa ja kielellisen pohjansa kristillisen lähetystyön pohjalta.

Yalen yliopiston professori Lamin Sanneh on myös myöntänyt, että Afrikassa lähetystyöntekijät ovat tehneet suurimman palveluksen paikallisille kulttuureille luomalla kirjakielen pohjan.

Entä koulut ja yliopistot?

Ensimmäiset yliopistot Euroopassa ja Amerikassa (Oxford, Cambridge, Harvard) eivät syntyneet sekularistien ja valtioiden, vaan kristinuskon pohjalta. Niissä opiskeli satojatuhansia opiskelijoita luonnontieteitä ja muita aineita. Tämä mahdollisti tieteen vallankumouksen Euroopassa 1500–1700-luvuilla.

Myös Afrikassa perus- ja ammattikoulutus (kuten terveydenhoito) on pääasiassa rakentunut kristillisen lähetystyön pohjalta.

Nelson Mandela kirjoittikin omaelämänkerrassaan: "näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä."

Hyvä kysymys on, miksi vapaa-ajattelijat vastustavat kristillistä uskoa, kun se on vaikuttanut näin suuresti kouluihin ja lukutaitoon?

Jari Iivanainen
Lahti
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X