Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Maaseudun kylätoiminta yhdistää ihmiset

Yhteisöllinen Mallusjoki on mainio esimerkki onnistuneesta kylätoiminnasta. Kuva: Mirja Hussain

Kiitos, kun käsittelitte vapaaehtoistyötä sunnuntain 15.7. Etelä-Suomen Sanomissa. Muutoin kattavassa artikkelissa oli kuitenkin valtava aukko: kylätoiminta oli tyystin unohdettu.

Sinänsä se ei ole ihme. On niin totuttu siihen, että maaseudulla, kylissä, asioita tehdään itse ja yhdessä. Se on tosiaan vapaaehtoistyötä, jota on tarjolla jokaiselle ja johon on helppo kenen tahansa liittyä.

Suomessa lasketaan olevan noin 4 200 kylää ja kaupunginosaa, joissa tehdään vapaaehtoistyötä vaihtelevassa määrin.

Huolenpitoa, talkoita, toimintaa

Päivittäinen vapaaehtoistyö on usein naapuriapua, näkymätöntä muista huolehtimista. Viikoittaista taas kylän oman olohuoneen tai harrastustoiminnan pyörittäminen, kirpputorin tai palvelupisteen hoitaminen ja muu yhteisen tekemisen ohjaaminen. Tyypillistä vapaaehtoistyötä ovat talkoot ja tapahtumien järjestäminen.

Tapahtumat saattavat olla pieniä kyläjuhlia tai varsin haastavia kulttuuritapahtumia, kuten esimerkiksi Mallusjoen takinkääntöviikko.

Talkoilla on rakennettu ja remontoitu kylätaloja, kunnostettu perinnebiotooppeja, rakennettu lintutorneja, satamia, ihan vaikka mitä. Periaatteessa kylässä tai kaupunginosassa ei olisi mitään omaa toimintaa tai omia tiloja ilman vapaaehtoistyötä.

Epämuodollista ja tehokasta

Kylätoiminta on avointa ja kaikkien saavutettavissa, siinä ei ole ikä- eikä toimialarajoituksia. Kylän historiaa työstävän ryhmän jäsenenä toimiva 95-vuotias muistelija on talkoolainen siinä kuin opinnäytetyötään tekevä opiskelijakin.

Monipuolisen toiminnan tarjoamat tehtävät mahdollistavat sen, että vapaaehtoiset ovat monissa toiminnoissa tekijöitä ja toisaalta usein myös vapaaehtoistyön asiakkaita. Toiminta on epämuodollista, mutta usein varsin tehokkaasti johdettua. Tämä on selkeästi nähtävissä rakennushankkeissa ja haastavien tapahtumien järjestelyissä.

Kylätoimintaan on nykyisin saatavissa myös kunnallisesta ja maakunnallisesta päätöksenteosta riippumatonta rahoitusta, jonka saaminen edellyttää myös omaa taloudellista panostusta. Tästä suuri osa on dokumentoitua talkootyötä = vapaaehtoistyötä. Näin kyläläisten työ kertautuu ja rahan lisäksi saadaan yhteiseen käyttöön runsaasi sosiaalista pääomaa (= osaaminen+kokemus+vapaaehtoistyö).

Pidetään hauskaa ja syödään hyvin

Siinäkin mielessä kylätoiminta on yhteistä, että mukaan tulevilta ei kysellä asuinpaikka tai verotuskuntaa. Kesäasukkaat, entiset kyläläiset, vakituiset asukkaat ja juuri kylälle muuttaneet ovat kaikki tervetulleita mukaan. Kesäasukkailla onkin yhteisissä talkoissa hyvä mahdollisuus tutustua lomapaikkakuntaansa perusteellisemmin.

Talkoista löytyy se paras kirvesmies, puutarhatilan viljelijä, kotitarvekanalan munanmyyjä, leipoja, siivooja, kaikki tarpeellinen. Yhteistoiminnassa kaikille leviää hiljainen tieto, jota ei muuten saavuteta.

Kylällä ei tarvitse vetää rajaa palkkatyön ja vapaaehtoistyön välille, koska yhdessä tekemisellä ja naapuriavulla on niin pitkät perinteet ja selkeät (vaikkakin ääneen sanomattomat) säännöt. Talkoissa ei makseta palkkaa, mutta siellä saa pitää hauskaa ja usein myös syödä hyvin.

Valtakunnallisia tietoja: www.kylatoiminta.fi ja alueellista: www.phkylat.fi

Liisa Häme
Padasjoki
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi