Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Hyvinvointia voidaan edistää monella tavalla

Maakunta- ja sote- uudistus ovat tulossa ratkaisuvaiheeseen. Uudistuksilla pyritään muun muassa väestön terveyserojen kaventamiseen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä yhdenvertaisuuden parantamiseen palvelutoiminnassa. Uudistukselta odotetaan siis tässä tilanteessa toiminnallisesti paljon. Valmisteilla olevien rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten rinnalla on tärkeää painottaa jatkuvasti myös ennalta ehkäisevien toimien merkitystä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Uudistusten mahdollisen toteutumisen jälkeen kuntien tärkeänä tehtävänä tulee edelleen korostumaan kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevän työn edellytykset kunnissa on tärkeää varmistaa ja integroida se osaksi eri toimialojen käytännön toimintaa ja samalla rakentaa sujuva yhteistyö maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien, taloudellista panostusta vaativien toimintaohjelmien perusteleminen on aina vaativaa, koska niiden vaikutukset tulevat näkyviksi usein vasta vuosien päästä. Kuntien väestön hyvinvointia koskevat seurantatiedot antavat viitteitä siitä, millaisiin asioihin tulee paikallisesti kiinnittää huomiota.

Perinteisten, ihmisten elin- ja toimintatapojen neuvontaan ja opastukseen keskittyvien menetelmien ohella terveyden edistämisessä on hyödyllistä tarkastella asiaa laaja-alaisesti. Mahdollisuuksia on paljon.

Erityisesti elin- ja toimintaympäristöön liittyvistä, ihmisten terveyteen vaikuttavista tekijöistä on viime vuosina karttunut runsaasti käytännössä hyödynnettävää tietoa. Näiden tekijöiden riskivertailussa on myös edistytty nopeasti. Tällaisessa tarkastelussa elinympäristön merkittävimmiksi altisteiksi ovat osoittautuneet monet tutut ihmisten asuin- ja toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. Näitä ovat ulkoilman pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, sisäilman radon, auringon UV- säteily, ympäristömelu ja kotien ja työpaikkojen kosteusvauriot.

Muun muassa tällaisten tekijöiden huomioon ottamisella ja niitä torjumalla voidaan vähentää merkittävästi ihmisten terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Yllä olevassa altisteiden joukossa on asioita, joihin on mahdollista vaikuttaa sekä yksityisen ihmisen omalla toiminnalla että yleisemmällä rakennetun ympäristön suunnittelulla ja toteuttamisella.

On tärkeää tiedostaa elinympäristön laadun vaikutus väestön terveyteen ja ottaa se huomioon kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö on myös viihtyisyys- ja vetovoimatekijä.

Maakunta- ja sote- uudistuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa myös ympäristöterveydenhuollon toimialan tarkoituksenmukaiset järjestelyt ja kehittymisedellytykset. Maakunnassa perusterveyden-huollon ja sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon sekä ympäristöterveydenhuollon toimivaan yhteistyöhön liittyvä synergiapotentiaali kannattaa hyödyntää riippumatta siitä, toteutuvatko vireillä olevat uudistukset vai eivät.

Pentti Lampi
lääkintöneuvos
Hollola
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X