Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lukijalta: Muovijätteet – energia- vai muovijäteastioihin?

Vielä 1990-luvun taitteessa Suomessa ei juuri voitu puhua jätteiden lajittelusta, eikä varsinkaan niiden hyödyntämisestä kierrättämällä, lukuun ottamatta paperi- ja pullonkeräystoimintaa.

Käytännössä lähes kaikki tarpeettomiksi käynyt tavara kerättiin yhteen astiaan, joka sitten käytiin tyhjentämässä lokkien kansoittamille kaatopaikoille. Näin syntyivät muun muassa Helsingin seudulla Ämmässuon, Tampereen alueella Tarastenjärven ja Lahden seudulla Kujalan jättimäiset jätevuoret.

Valitettavaa on ollut myös se, että sallittujen kaatopaikkojen lisäksi maahan ilmaantui lukuisa määrä laittomia, täysin ilman hoitoa jääneitä kaatopaikkoja.
 

Kaatopaikkoihin liittyvien ongelmien ja EU:n taholta tulleiden määräysten vuoksi Suomessakin oli 1990-luvulla pakko alkaa pohtia, millä keinoilla jätteiden käsittely saataisiin samalle tasolle, missä se jo oli läntisen Euroopan kehittyneimmissä maissa. Kaupunkialueilla niitä varten alettiin antaa yksityiskohtaisia lajitteluohjeita.

Asuinkiinteistöihin, joissa on vähintään 10 huoneistoa, tuli niiden mukaan hankkia keräysastiat bio-, seka-, paperi-, kartonki/pahvi-, lasi- ja metallijätteelle. 3-9 huoneistolle riitti vain kaksi keräysastiaa, esimerkiksi bio- ja sekajäte..


Alueen kuntien
toimesta Päijät-Hämeessä perustettiin jäteasioiden järjestämistä ja jatkuvaa kehittämistä varten Päijät-Hämeen Jätehuolto PHJ vuonna 1993. Samoihin aikoihin lienee alkanut myös uuden Lahti Energian uuden Kymijärvi II -voimalan suunnittelu.

Koska fossiilisten polttoaineiden käyttöä haluttiin radikaalisti vähentää, voimalan polttoaineeksi päätettiin ottaa kotitalouksilta, kaupalta ja muulta elinkeinoelämältä kerättävä polttokelpoinen jäte. Mutta koska Lahdessa oli saatu huonoja kokemuksia jätteiden polttamisesta (Mukkulan jätelaitos), päädyttiin aivan uuteen menettelyyn: vuonna 2012 valmistuneen Kymijärvi II:n polttoaine on energiajäte, joka koostuu materiaalikierrätykseen sopimattomista, mutta hyvin palavista jätteistä kuten muovista, pahvista, paperista ja puusta.

Lue myös: "Helsinkiläisten kitusiin" menee muovia Päijänteestä otetun hanaveden mukana
 

Energiajäte kuitenkin ensin kaasutetaan, sitten puhdistetaan ja vasta sitten puhdistettu kaasu poltetaan normaalissa maakaasukattilassa. Kymijärvi II on lajissaan maailman ensimmäinen kaasutusvoimalaitos.


Kymijärvi II:ssa
energiajätettä tarvitaan paljon, noin 250 000 tonnia vuodessa. Sen vuoksi jätteiden lajittelua oli tehostettava. PHJ:n alueella aikaisempien keräysastioiden lisäksi oli otettava käyttöön 1990-luvun taitteesta alkaen tilavat keräysastiat myös energiajätteelle. Niistä tulikin taloyhtiöiden ”suosituimmat” jäteastiat.

Aivan viime aikoina on havahduttu siihen, että vaikka muovi eri muodoissaan onkin hyvä materiaali eri tarkoituksiin, se on vääriin paikkoihin, etenkin vesiin joutuessaan erittäin vahingollista ja vaikeasti poistettavaa.

Sen vuoksi EU:kin antoi äskettäin muovituotteiden vähentämiseksi uusia määräyksiä. Suomessa aloitettiin käytännössä nollatasolta kotitalouksien muovin keräys vasta kaksi vuotta sitten Pakkauskierrätys Rinki oy:n toimesta.

Kaikki Suomessa kerätty muovi päätyy nyt Riihimäelle, Fortumin muovijalostamolle. Neste puolestaan tutkii mahdollisuuksia käyttää raaka-aineena jätemuovia nykyisen fossiilisen öljynjalostuksen yhteydessä.


PHJ:n alueella
on muovin kierrätyksen tehostamisen vuoksi muodostumassa mielenkiintoinen tilanne: juuri kun ihmiset ovat tottuneet sijoittamaan muovijätteet (ei 03- eli PVC-pohjaiset) energiajäteastioihin, aletaankin edellyttää muovijätteiden viemistä erillisiin keräyspisteisiin. Koska muovipohjaista jätettä muodostuu kotitalouksissa paljon, sen erilliskerääminen onnistuu vain, jos keräysastiat sijoitetaan nykyisten keräysastioiden joukkoon asuinkiinteistöjen jätepisteisiin.

Entä sitten Lahti Energia ja Kymijärvi II? Nyt kun laitos on saatu toimimaan hyvin kierrätyspolttoainetta ja kierrätyspuuta käyttäen, voiko toiminta jatkua samalla tavalla vai joudutaanko jätemuovit jatkossa EU:n määräysten mukaan sijoittamaan muovijäte- eikä energiajäteastioihin?

Ilmo Hakala-Rahko
Lahti

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X