Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Ville Skinnari: Päijät-Hämeen sote-palvelujen alhainen taso on vaarassa heiketä entisestään

Perjantaina antamamme perustuslakivaliokunnan lausunto on erittäin tärkeä ja linjaa Suomen koko sote-järjestelmän kestävyyttä ja rahoitusta.

Valiokunta muun muassa totesi, että rahoitusleikkurit esitetyssä muodossa ovat perustuslaillisesti erittäin ongelmallisia. Se on samalla hyvä silta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Omistajakuntien vuoden 2019 budjettikehykset ovat jo alle tosiasiallisen kustannusten nousun ja pakottavat toteutuessaan heikentämään Päijät-Hämeen jo nyt alhaista palvelutasoa entisestään, jos kurssia ei muuteta.

Voimmeko enää puhua riittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista, joita perustuslaki edellyttää?

Hyvinvointiyhtymä liian kiireellä

Päijät-Häme on ollut sosiaali- ja terveysalan uudistamisen edelläkävijä siirtymällä jo vuonna 2007 kuntayhtymäpohjaiseen alueelliseen toimintamalliin, kun sosiaali- terveysyhtymä perustettiin. Vuonna 2017 Päijät-Hämeeseen haluttiin perustaa nopealla ja jälkikäteenkin arvioituna liian kireällä aikataululla uusi hyvinvointiyhtymä. Sen perustamista me SDP:ssä vastustimme muun muassa johtuen epärealistisista säästötavoitteista ja aikataulusta Lahdessa.

Lue myös: Sote sähköistää viikonlopun puoluekokouksia – kokoomuksessa sote-lämmöt nousevat heti tänään
 

Demokratiassa pitää kuitenkin enemmistön tahtoa kunnioittaa, ja siksi sitouduimme enemmistön tahtoon puolueenakin viemään hanketta yhdessä eteenpäin.

Perusterveydenhuolto ja ikäihmisten hoito on jo pitkään ollut kriisissä erityisesti Lahdessa, koska se on ollut kroonisesti alibudjetoitu. Tästä aluehallintovirasto ja muut viranomaisvalvojat ovat muistuttaneet.

Asioita on korjattu vasta pakon edessä, esimerkiksi uhkasakon jälkeen. Kotihoidon kriteerit ovat Suomen tiukimmat ja niitä tulisi ehdottomasti lieventää. Se ei kuitenkaan onnistu ilman tarvittavaa rahallista resurssia.

Ikäihmisten hoito kriisissä

Vuonna 2017 aloittanut yhtymähallitus toteutti omistajien (lue Lahti) edellyttämät toimenpiteet, joista osa on osoittautunut vääriksi.

Vuodeosastojen lakkauttaminen tehtiin väärinpäin, koska ensin olisi pitänyt olla kotihoito turvattuna riittävillä resursseilla.

Kritisoimme silloista hallitusta muun muassa siitä, että omaiset eivät päässet katsomaan potilaita julkisilla kulkuneuvoilla. Valtuusto edellytti johdollani vuodeosastopäätöksen yhteydessä lisäselvityksiä muun muassa kuljetusrallin aiheuttamista kustannuksista.

Uusi hallitus korjasi johdollani tehtyjä virheitä palauttaen muun muassa Akkunan Akuutti 24 päivystyksen yhteyteen ja lisäten kotihoitoon noin 2 miljoonan euroa tälle vuodelle.

Maakunnan sote 41,5 milj.e tarvetta halvemmalla

Täytyy myöntää, että sekään ei vielä riitä, ongelmia on edelleen paljon. Vuosi 2019 näyttää todella haastavalta, ellemme onnistu neuvotteluissa omistajakuntien kanssa tai tarvittavan lisärahoituksen hankinnassa kuntarahoituksen ulkopuolelta – puhumattakaan vuodesta 2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan teemme maakunnassa jo nyt sote-kokonaisuuden 41,5 miljoonaa euroa palveluiden tarvetta edullisemmin.

Kävi maakunta- ja sote-uudistukselle miten tahansa, niin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän omistajakunnissa ollaan perusoikeuksien turvaamisen kannalta suurien kysymysten äärellä, koska riittävä rahoitus tulee joka tapauksessa julkisen vallan turvata.

Päijät-Häme ei ole kasvun imussa

Samalla haluan vastata ESS:n (2.6.) julkaisemaan nimettömään mielipidekirjoitukseen, koska se asiavirheineen osoittaa, että vaalit ovat tulossa.

Urheilun ja hyvinvoinnin vastakkainasettelu sote-palveluiden riittävyyden kanssa pitäisi kääntää juuri päinvastoin.

Esitin uutta monitoimiareenaa toteutettavaksi yksityisen ja perinteisen julkisen yhteistyönä, mutta tätä nimimerkillä kirjoittaja ei ole ilmeisesti halunnut kertoa tai ei ole sitten asiaa ymmärtänyt.

Silloin se ei suoraan rasita kaupungin taloutta, vaan päinvastoin toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja parantamaan Lahden houkuttelevuutta ja työllisyystilannetta ja sitä kautta rahoittamaan julkisia palveluita.

Päijät-Häme ei ole kasvun ja kansainvälistymisen imussa mukana, eikä viennin arvo ole kasvanut muun maan tavoin. Sote-kriisin ohella Päijät-Häme on ajautunut myös elinkeinopolitiikan näköalattomuuden kriisiin, johon tarvitaan nopeasti johtajuutta ja näkemystä uuden yliopistokaupungin kasvun moottoreiksi.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja.

Ville Skinnari
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi