Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Tapani Ripatti: Lahden Mannerheim-patsas on ylhäisöherran symboli

Minun demokratiaani ei nosteta jalustalle eikä katsota ylöspäin, kirjoittaa Tapani Ripatti. Kuva: Vili Uuskallio

Valtuutetun täytyy uskaltaa tehdä aloitteita, jotka kokee tärkeiksi, vaikka tietäisi kaikkien ärsyyntyvän. Minä kunnioitan kansaa päälliköitä enemmän. Mannerheimin patsas Lahdessa on vanhan luokkayhteiskunnan symboli.

Kun oivalsin, että kaupunginvaltuuston toukokuun kokous on liki tasan 100-vuotta sen jälkeen, kun Mannerheimin luovutti Hans Kalmille Vapaudennauhan juuri Lahden asemalla, aloin muokata ajatuksiani aloitteeksi. Liitin sen myös osaksi Lahden kaupunginvaltuuston juhlapäätöksiä, joita ovat v. 1985 ”Launeen Uimahalli” sekä ”Lahden Juhlarahaston perustaminen” v. 1995. Nyt oli oikea hetki 1918-2018 Juhla-aloitteelle.

Aloitteessani on myös ulottuvuus, josta käytän ilmaisua ”kaupunkisymboliikka”. Ajattelen koko Lahtea taloineen, katuineen, patsaineen ja puistoineen valtavaksi määräksi erilaisia symboleita, jotka kertovat jotain sen kehityksestä ja arvoista.

Itselleni esim. Aleksanterinkatu vilkkaana ja äänekkäänä Lahden pääväylänä merkitsi energiaa ja kaupunkisykettä. Symbolit vaihtuvat, katoavat tai muuttuvat alustoiksi uusille symboleille. Lahti siis sekä katoaa, että syntyy ja muuntuu joka hetki, rakentaa itselleen uusia symboleita.

Mannerheimin patsas on yksi kaupunkimme symboleista. Se kertoo olemassaolollaan, että me yhä kannatamme sääty-yhteiskuntaa kunnioittamalla sen huipulle kuuluvaa, jalustalle nostettua ja ratsun selässä istuvaa sotapäällikköä; miestä, joka eli Suomen kansan ylä- ja ulkopuolella.

Minun demokratiaani ei nosteta jalustalle eikä katsota ylöspäin. Toivon siis ihmisten pohtivan ja tarvittaessa kyseenalaistavan kaupunkimme symboleita kuten Mannerheimin patsas tai vaikka Aleksanterinkatu, matkakeskus, homerakentaminen, huumediilerit, puhdas Vesijärvi, luonto. Tätä tarkoitan aloitteessani ”Lahden arvojen ja imagon päivittämisellä”

Vaikka en ole asiantuntija, tiedän, että vuoden 1918 perusteella Mannerheim ei olisi saanut patsasta Lahteen. Tiedän senkin, että Mannerheim tuli Suomeen vain siksi, että tsaari kukistui Venäjällä ja että hän antoi ”Ammutaan paikalle”-määräyksen.

Tiedän myös, että kuolemanleirit syntyivät, koska Mannerheim sen salli. Vuoden 1918 tapahtumilla pitää olla joku merkitys, kun tänä päivänä mittaamme jonkun henkilön kunniaa.

Suurin osa niin sanotuista punikeista taisteli ja kuoli vuonna 1918 nimenomaan sekä Suomen itsenäisyyden että myös paremman tasa-arvon ja oikeudenmukaisemman kohtelun puolesta. Talvi- ja jatkosodassa he halusivat pitää kiinni saavuttamistaan parannuksista.

Ensimmäiset ajatukset Mannerheimin ratsastajapatsaasta esitettiin heti 1918-sodan jälkeen. Lahden ja Helsingin patsaiden henki lepää vuoden 1918 Helsingin voitonparaatissa ratsastavassa valkoisessa kenraalissa. Helsingissä patsas on osa kaupungin historiaa.

Täällä se on vain ylhäisöherra-symboli, jonka sanotaan olevan ”kunnianosoitus.” 1950-luvulla saatettiin ajatella noin, kun ei haluttu nähdä patsaan ja 1918-voitonparaatin yhteyttä. Se oli ajan hengen tuote. Sotien todellisten sankarien muistomerkit eivät ole jalustalla, vaan aika lähellä maan pintaa.

Tampereen Mannerheimin patsas on muokattu Eero Järnefeldtin maalauksesta ”Mannerheim Vehmaisten sotanäyttämöllä 1918”. Se sijaitsee kalliolla, jossa Mannerheimin kerrotaan johtaneen Tampereen valloitusta. Patsaan sijainti ja tyyli liittyvät puhtaasti vuoteen 1918. Onko se kunnianosoitus Mannerheimille?

Mikkeli on yksi Mannerheimin päämajakaupungeista. Siellä hänen patsastaan on jopa siirretty. Mannerheim ei siis ole koskematon! Mikkelissä patsas pystytettiin 1967 Mykkäkoulun kentälle, josta se vuonna 2003 siirrettiin nykyiselle paikalleen Hallitustorille. Siellä ylipäällikköä kunnioitetaan jalkamiehenä.

Lahden asema-aukio on siis toistaiseksi nimeltään Marskin aukio.

Käykääpä katsomassa Mannerheimin ratsastajapatsaan vieressä olevaa pientä aluetta, jolle on istutettu muistopuita sekä pystytetty muistokiviä laattoineen viime sotiemme merkkihenkilöille. Pohtikaa sitten noiden kahden muistomerkin suhdetta toisiinsa ja merkitystä Lahdelle ja itsellenne!

Kirjoittaja on Lahden kaupunginvaltuutettu (sd.).

Tapani Ripatti
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi