Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Kolumni: Mökkien kiinteistövero – kuntien raha-automaatti?

Heikki Helin

Yleisradion mukaan kesämökkeilystä tehtiin kuntien raha-automaatti 1990-luvun alussa kiinteistöveron avulla. ”Kesämökin omistaja on saanut huomata kiinteistöverolaskunsa kallistuvan vuosi vuodelta. Ja ihmekös tuo: kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan jo pitkään eli käytännössä koko 2000-luvun ajan kuluva vuosi mukaan luettuna.”

Ylen mukaan Päijät-Hämeen kuntien mökkiverot mökkiä kohti ovat 2018 seuraavat: Sysmä 306, Lahti 299, Asikkala 291, Padasjoki 282, Heinola 250, Hartola 244, Hollola 243 ja Orimattila 180 euroa/mökki.

Entisen kansliapäällikkö Erkki Virtasen mielestä 200 euroa vuodessa on sopiva mökkivero. Sen edestä saa mökkikunnassa jo palvelujakin. ”Sitä suurempi summa on pelkkää rahastamista ja menee jo kuntatalouden pelastamisen piikkiin.” Virtanen laukoo näin uudessa roolissaan Vapaa-ajan asukkaiden liiton varapuheenjohtajana.

Vaikka kunnan tilinpäätöksessä kiinteistövero näytti suurelta, ei kunta siitä paljon hyötynyt.

Virtasen mukaan vastineen antaminen palveluina mökkikuntalaiselle ei ollut tuolloin (1993) päällimmäisenä mielessä: ”Näinhän ei koskaan ajateltu, kun laki säädettiin. Silloin ajatus oli vain rahastaa mökkiläisiä. Piste. Ja tarkoitus on edelleen sama.”

Yleisradio uutisoi: ”1990-luvun alun päivistä mökkivero on kallistunut huimasti ja sen tuotto kunnille on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Suosittu mökkikunta voi saada huviloista verotuloa monta miljoonaa euroa vuodessa. Näillä rahoilla kustannetaan kaikille yhteisiä ja toki mökkiläistenkin suosimia palveluja kuten kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveyskeskuksia.”

Virtasen ja yleisradion toimittajien muisti pätkii. Virtasen luulisi muistavan kiinteistöveron periaatteet, koska oli valtiovarainministeriössä valmistelemassa veromuutoksia budjettiosaston apulaisosastopäällikkönä vuodesta 1989 ja budjettipäällikkönä vuodesta 1995.

Vuonna 2018 kuntien yleinen kiinteistöveroprosentti oli vähintään 0,93 ja enintään 2,00 sekä vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti vähintään 0,41 ja enintään 0,90.

Lue myös: Kansallisaarretta ei mitata rahalla - käen kukunta, heinälato, marjanpoiminta, hiljaisuus
 

Vuonna 1993 yleinen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli oli 0,20–0,80 sekä vakinaiseen asumiseen käytetyn rakennuksen 0,10–0,40.

Veroprosentteja on korotettu moneen kertaan. Korotukset on tehty nimenomaan valtion päätöksillä, ei kuntien. Valtio on pelkän verojen keräämistehtävän lisäksi käyttänyt kiinteistöverotusta muihinkin tarkoituksiin.

Alarajaa korottamalla se on ”vahvistanut kuntataloutta”. Joskus hallitus yritti kompensoida verovähennysten korottamisesta kunnille aiheutuneita tulomenetyksiä korottamalla kiinteistöveron alarajoja. Hallitus olisi siis keventänyt kuntalaisen verotusta, mutta ottanut sen kuntalaisen toisesta taskusta pakottamalla kunnat korottamaan kiinteistöveroa korottamalla veroprosentin alarajoja.

Kaikki ei kuitenkaan ole niin kuin tilastoja pikalukevat toimittajat päättelevät. Vuonna 1993 käyttöönotetusta kiinteistöverosta mökkikunnille ei pariin kymmeneen vuoteen käytännössä jäänyt paljoa mitään.

Mökkiläiset maksoivat mökeistään kiinteistöveroa mökkikunnalle. Vaikka kunnan tilinpäätöksessä kiinteistövero näytti suurelta, ei kunta siitä paljon hyötynyt. Verotulotasaus väheni samassa tahdissa kuin kiinteistövero kasvoi, jos mökkikunta oli tasausta saava kunta kuten pääsääntöisesti oli.

Kun kiinteistövero poistettiin Kataisen hallituksen toimesta 2012 verotulotasauksesta, mökkikunnat saivat pitää itse koko kiinteistöveron tuoton. Hyötyjinä olivat mökkikunnat sekä Helsinki ja Espoo. Esimerkiksi Sysmässä vaikutus oli suunnilleen yhden veroprosentin tuoton verran.

Seuraavassa valtionosuusuudistuksessa tiettävästi puolet kiinteistöverotuloista aiotaan palauttaa verotulotasaukseen. Perusteena on, että kaikkia verotuloja pitäisi kohdella saman arvoisina. Menettäjinä olisivat mökkikunnat.

Heikki Helin

Kirjoittaja on lahtelainen dosentti.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi