Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Lapsiasiavaltuutettu: Köyhien lasten asema heikkenee - kiusaaminen yleistä

Kuvituskuva: Colourbox

Suomessa köyhien lasten osuus kaikista lapsista on kasvussa. Tuoreimpien tulonjakotilastojen vuodelta 2016 mukaan lapsista 10,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Vuonna 2015 köyhien lasten osuus oli 9,4 prosenttia. Tilanne on vakava ja lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona.

Maamme on tilanteessa, jossa syntyvyys laskee, köyhien lasten osuus kasvaa, oppimistulokset laskevat, lasten terveys ja hyvinvointierot ovat suuret sekä sukupuolen että koulutustaustan osalta. Suomi ei ole enää koulutuksen suurvalta. Jo 12 vuoden päästä Suomessa työikäisen korkeasti koulutetun väestön osuus on alle OECD- ja EU-keskiarvon.

Yhteisen taju on tiukassa. Lapsiasiavaltuutetulle tämä näkyy, kun kaikilla lapsilla ei ole tässä maassa samoja oppimisvälineitä samassa luokassa. Olemmeko unohtaneet, että köyhässä Suomessa kaikille lapsille oli koulukirjat?

Laitteet löytyvät koulusta, mutta kodissa on pärjättävä sillä, mitä kodista löytyy. Suuren kaupungin perusopetuksen johto on kommentoinut: ”Se joukko, jolla ei ole kotona laitteita, on marginaalinen.” Suuren kaupungin mukaan riittää, että tarjotaan oppilaille mahdollisuutta tehdä kotitehtävät koululla. Viikonloppuisin voi mennä kirjastoon.

Sosiaaliturvan varassa elävien lapsiperheiden toimeentuloon ovat vaikuttaneet viime vuosina tehdyt lapsilisien leikkaukset ja sosiaalietuuksien indeksitarkistusten jäädytykset. Kun vuonna 1994 kolmesta lapsesta vuoden 2015 hintatasossa sai lapsilisää 513 euroa, vuonna 2019 tämä lapsilisä on enää 319 euroa.

Suomi tarvitsee kansallista köyhyyspolitiikkaa. Se on sivistysvaltion tehtävä, joka haluaa kaikkien suomalaisten lasten kasvavan täyteen lahjakkuuteen ja potentiaaliin. Nyt näin ei tapahdu.

Sivistysvaltiossa köyhyydelle ei naureskella, eikä sitä ohiteta ymmärtämättä. Kannattaa tunnistaa, että köyhien perheiden lapset kokevat kiusaamista enemmän kuin muut. Joka tätä näkee, on velvoitettu puuttumaan. Köyhien perheiden lapsilta kuultua: ”Koulussa huudellaan, kun en pääse mukaan, ja heitellään pikku kolikoil.”

Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017 lapsista (8. ja 9. luokan oppilaat), jotka kokivat perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi, 30 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun muista lapsista tämä osuus oli 13 prosenttia.

Vähävaraisista lapsista 51 prosenttia koki olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä (muista lapsista osuus 70 prosenttia). Vähävaraisista lapsista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli kahdeksan prosenttia (muista lapsista osuus neljä prosenttia).

Jos köyhien lasten määrän kasvu ja aseman heikentyminen otetaan yhteiskunnassamme tosissaan, hallitus käynnistää välittömät toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Hallitus ei voi odottaa päivääkään. Köyhyys on yhteiskunnalle kallista. Erityisen kallista on lasten köyhyys. Siihen meillä ei ole varaa.

Tuomas Kurttila
lapsiasiavaltuutettu

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X