Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Mielipide

Lukijalta

Hyky vastaa: Yhtymä toimii hyväksytyn budjetin puitteissa – palveluntarve arvioidaan aina yksilöllisesti

Lahden seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit järjestivät mielenosoituksen vammaisten henkilökohtaisen avun puolesta maaliskuun puolivälissä. Kuva: Janne Ranne

Omaishoidon ja vammaispalveluiden järjestäminen on herättänyt keskustelua Päijät-Hämeessä. Haluamme tarkentaa ja oikaista muutamia keskustelussa esiintyneitä väitteitä.

Yhtymävaltuusto asetti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle vuoden 2017 osalta erittäin tiukan talousraamin, joka edellytti menojen leikkaamista 19 miljoonalla eurolla. Sen mukaisesti yhtymässä on toimittu.

Palvelurakenteen uudistamisen tavoitteena on ollut taittaa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys ja järjestää toiminta annetulla talousarvioraamilla. Kehittämistyöllä tähdätään siihen, että päijäthämäläisille kyetään järjestämään laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Yhtymän henkilöstö on tehnyt loistavaa työtä kehittämistyön eteenpäin viemisessä. Taloudellinen tilanne on ollut haastava myös henkilöstölle.

Päijät-Hämeen aiemmat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tekivät yhteistyötä, mutta palvelujen myöntämiskriteerit ja toimintakäytännöt poikkesivat toisistaan. Yhtymän käynnistämisen myötä kriteerit oli välttämätöntä yhtenäistää. Päijät-Hämeen asukkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Hyvinvointiyhtymän hallitus on hyväksynyt yhteiset ohjeet ja kriteerit.

Omaishoidon tila ei tunnuslukujen valossa ole Päijät-Hämeessä riittävän hyvä.

Palvelua ei myönnetä jos kriteeri ei täyty

Vammaispalveluja koskevassa keskustelussa on viitattu vammaisten oikeuksiin. Vammaispalvelulaki ja -asetus raamittavat myös hyvinvointiyhtymän vammaispalvelujen toiminnan. Laissa määritellään vaikeavammaisuus, ja todennetaan vaikeavammaisuuden portin ahtaus.

Silloin, kun vammaispalveluiden kriteerit eivät täyty, ei palveluja tule myöskään lain perusteella myöntää. Palvelujen järjestämiseen oikean lakipohjan perusteella on kiinnittänyt huomiota myös Lahden tarkastuslautakunta vuoden 2015 tarkastuskertomuksessaan.

Säästösyistä ei ole ketään jätetty vaille palveluita, mutta palvelut tuotetaan taloudellisesti ja oikein mitoitettuina. Viime vuonna alle 65-vuotiaita omaishoidon tuen saajia oli 376 (359 vuonna 2016) ja henkilökohtaista apua saaneita 581 (559 vuonna 2016).

Vaikeavammaisuuden ja ikääntymisen tuomat ongelmat toimintakyvyssä ovat joskus maallikon silmin vaikeasti eroteltavissa ja edellyttävät myös ammattilaiselta huolellista palvelutarpeen arviointia. Iän tuoma avun tarpeen ja erilaisten sairauksien lisääntyminen ei ensisijaisesti synnytä oikeutta vammaispalveluihin.

Palvelujen järjestäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin, mikä tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Palvelutarpeen arviointi tehdään vammaispalveluissa aina yksilöllisesti.

Omaishoidossa liian vähän

Omaishoidon tila ei tunnuslukujen valossa ole Päijät-Hämeessä riittävän hyvä. Ikääntyneiden osalta peittävyyden pitäisi olla yli 75-vuotiaiden osalta 5–6 prosenttia, kun nykytila on noin 2,7 prosenttia. Kun kriteereitä yhtenäistettiin vuoden 2017 alusta, ne tiukan talousraamin vuoksi kiristyivät.

Omais- ja perhehoidon kehittämistyö on käynnistynyt valtakunnallisen I&O-kärkihankkeen myötä. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa ja koko maakunnan alueella Perhonen-hankkeen puitteissa. Olemme myös saaneet omaishoitajilta paljon palautetta ja erinomaisia ehdotuksia, kuinka palvelua tulee kehittää, jotta se vastaa tarpeeseen.

Tavoitteena on saada kriteereitä kevennettyä viimeistään vuoden 2019 alusta. Tämä edellyttää lisärahoitusta. Samaan aikaan on tarkoitus käynnistää perhehoito ja perhehoito kotiin, jotka auttavat niitä omaishoitoperheitä, joissa on hoidettavan edun mukaista saada hoitaja kotiin vapaan ajaksi.

Omaishoitajia kuullaan kehittämistyön alla olevista asioista kuluvan vuoden syyskuussa. Palvelurakenteen kehittämisessä on edelleen paljon tekemistä. Omaishoidon kokonaisuuden tarkastelu on yksi osa tätä kehittämistyötä, joka osaltaan tähtää yhtymän strategiseen tavoitteeseen: kotona asumisen edistämiseen.

Eetu Salunen, toimitusjohtaja

Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut

Kimmo Kuosmanen, toimialajohtaja, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Mielipide

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X